Tänään starttasin aamuvarhain kohti kaupunkia, josta oli määrä lähteä bussikyydillä koti Upinniemen varuskunta-aluetta. Entisen työpaikkani senioreiden retki oli tällä kertaa järjestetty näin erikoiseen paikkaan. Itselleni tuo paikka on siinä mielessä tuttu, että 36 vuotta sitten, kävin siellä katsomassa nuorena tyttönä, poikaystäväni sotilasvalatilaisuutta. Sama päivä jäi myös mieleeni kihlajaispäivänämme. Avoissa olemmekin olleet jo 35-vuotta.

En juurikaan muistanut tuosta varuskunta-aluuen rakennuksista tai niiden sijainnista mitään. Paikatkin ovat varmaan kyllä muuttuneet aika lailla näinä vuosina. Emme päässeet jalan kiertelemään varuskunta-aluetta. Olisipa se ollut kyllä vähän liian laaja-alainen alue, kun lääniä kuului olevan n. 5000 hehtaaria. Bussin ikkunasta seurasimme kuinka varusmiehet hiippailivat sotaleirillä maastossa kivääreiden kanssa. Ei sinne kyllä oikein olisi tehnyt mieli mennä tepastelemaankaan.

Niemen perimmäiseen kärkeen pääsimme kuitenkin jalkatuntumalla tutustumaan. Aivan upeat maisemat ja tosi erikoinen rantasauna ilmaantui eteemme.

Enpä tuollaista rantasaunaa olekaan aiemmin nähnyt. Tämä sauna on Eliel Saarisen, 1800-luvun lopulla, suunnittelema Kajanuksen sauna. Täällä on lisää tuon paikan historiasta.

Kajanuksen saunan katolta oli hulppea näköala avomerelle, jonka taka-alalla häämötti Mäkiluoto, joka on armeijan yksi tukikohdista. Mieheni on 70-luvulla ollut jonkin aikaa asepalveluksessa tuolla luodolla. Aika karun kuuloista paikkaa.

Linjurilla kiertelimme pitkin sotilasaluetta ja kävimme myös merisatamassa katsomassa armeijan paatteja ja miinalaivoja miinoineen. Ainoastaan auton ikkunasta pääsi niitä katsomaan.

Jotain kiehtovaa näissä paateissa oli, sillä aikoinaan mieheni palveli suuren osan varusmiesajastaan kansimehenä Suomenlinnassa ja silloinen palvelualus oli aikalailla saman kaltainen kuin nämä.

Näimme myös monen moisia armeijan alusia.

Pääsimme lounastamaan armeijan lounaspaikkaan ja ihan hyvää ja ravisevaa kanaruokaa oli tarjolla.

Lounaan jälkeen jatkoimme uuteen kohteeseen eli kävimme katsastamassa Upinniemen merikappelin. Aika erikoinen sekin oli ja suunniteltu kuvaamaan laivan keulaa.

Kaunsi punatiilikirko oli avara ja aloisan näköinen. Kappelin etuosaa koristi pienoismallinen Suomen Joutsen. Kirkkotekstiilitkin olivat äärimmäisen kauniit.

Kumeaääninen kirkonkello oli sijoitettu purjeveneen purjeita muistuttavaan monumenttiin.

Päivän päätteeksi kävimme vielä Sotilaskodissa kuuluisilla munkkikahveilla.

Pitihän tämäkin ikuistaa eli munkkikahvit sotilaskodin tarjottimelta nautittuna. Lisäksi teimme vielä pieniä ostoksia kotiinvietäväksi. Pikku-ukolle ostin hävittäjäkoneen ja miehelle muistoksi armeijan saapassukat sekä leijonalogolla varustetun tupakkakotelon.

Tämän jälkeen saatoimme tyytyväisenä aloittaa kotimatkan. Ilma ei ihan suosinut meitä, kun koko päivän sateli vettä. Ei juurikaan haitannut retkeilyä, sillä saimmehan istua kyydissä lähes koko matkan.

Ihan kiva oli viettää päivä armeijan harmaissa vai sanoisiko armeijan vaaleanpunaisissa.

Ps. Muutaman kuvan poistin, sillä en ollut varma olisiko sellaisia saanut kuvata.