Joka vanhoja muistaa, niin sitä tikulla ( tai sukkapuikolla) silmään. No, eihän toki, vaikka vähän menneessä muodossa näitä postauksiani näin viiveellä kirjoitankin. Viime torstaina, oikein kovan ukkosmyräkän ja rankkasateen saattelemana, kokoonnuimme Päivin kutsusta kässäkerhoilemaan. Sain houkuteltua myös Savisuden mukaani ja muita ennestään tuttuja paikan päälle oli kerääntynyt mukavasti, ilmoja pidellessä.
Täytynee tunnustaa, että käsityöt ovat olleet hieman jäähyllä, jostain syystä. Omaa tuntoa hieman soimaa, että Maijulle lupaamani bolero valmistuu hieman jälkijunassa, mutta hitaasti ja varmasti kuitenkin.
Tapanamme on ollut hieman nyyttäriperiaatteella viedä tarjoiluja kässäkerhoon. Itse olin aika nuutunut ja tarkoitus oli tehdä joku marjapiirakka, mutta väsy iski ja armoton päänsärky. Pienten päivätorkkujen jälkeen piti lääkitä itseäni särkytabletin kera, jota harvoin otan eli vani hätätapauksessa. Onneksi päänsärky tokeni ja pääsin lähtemään kerhoon.
Matkan varrelta ostin kääretorttua, jäätelöä sekä kotimaisia mansikoita, jotka onneksi maistuivat kaikille.Ettei ihan herkutteluksi menisi, niin tässä meidän kättemme jälkiä. Ehkä on hieman "vaikeaa arvata", että mikäkö noista tekeleistä olisi omiani. Tuosta puuttuu vain Marjan tekeleet eli korttikuvia, jotka olivat tuossa vaiheessa päätyneet jo kassin uumeniin.

1693052.jpg

Sukkia pukkaa, lapasia, ristipistotyötä, pitsineulepuseroa ja tuo oma pinkki tekeleeni tuossa mytyssä, joka on kuvassa tuplana. Olisihan minullakin ollut kesken eräiset sukan tekeleet, mutta jospa ne ehtii valmistua ennen kuin talvipakkaset tulevat ja varpaita paleltaa.

Kiitos kaikille mukana olleille ja otetaan taas uusiksi syksymmällä.