Viikonloppuna olimme Tampereella....siellä nääs pidettin Elinsiirtoväen Liikuntaliiton talvikisoja.

Tampereella kisailtiin ELLIn perinteiset talvilajien SM-kilpailut. Tapahtumaan osallistui kaiken kaikkiaan yli 50 ELLI:läistä.Talviliikuntapäivät järjestettiin yhdessä muiden vammaisliikuntajärjestöjen kanssa ja viikonlopun eri tapahtumiin osallistui yli 200 urheilijaa ja liikkujaa. Lauantaina järjestettyyn gaalaillalliseen osallistui noin 160 henkilöä. Kilpailutuloksia luettavista täältä.

Lähdimme lauantai-aamusella aikaisin liikenteeseen. Matka kesti kuitenkin ajateltua kauemmin, sillä emme voineet olla poikkeamatta Ideaparkiin ja muutamaan kirppariin, matkamme varrella. Ensin oli tarkoitus ehtiä Tampereelle hiintokisoja katsomaa, mutta huomasimme, että kello on niin paljon ettemme ehtisi. Seuraava tavoite oli uimakilpailut...aika  kuluui Ideaparkissa, joten emme ehtineet uimakilpailujakaan seuraamaan. Ehkä olisimme ehtineet lentopallo-otteluita seuraamaan, mutta loppujen lopuksi emme jakaneet...vaan menimme suoraan hotelliin. Kuitenkin alkoin mieltä kutkuttamaan torilla olevat maalaismarkkinat, joten lähdimme kävellen torikierrokselle. Samalla räpsin kuvia matkan varrelta. Kävelymatkan päässä oli Radiokirppis, joten siellä ehtisimme vielä piipahtaa, kun kerran Tampereella olimme. Eihän sieltä mitään löytynyt ja sitten palasimme takaisin hotelliin.

Harvoin minulla on nälkä, mutta nyt alkoi mahan pohjassa siltä tuntumaan, joten päätimme lounastaa hotellin ravintolassa, sillä gaalaillalliseen oli vielä tunteja aikaa. Aterioinnin jälkeen ehdin vetää vielä pienet nokoset ja sitten valmistauduimme gaalaillallisille. Siellä oli puheenvuoroja ja pieni vammaisten teatteriesitys. Uskon, että se oli hauska...ainoa haittapuoli siinä vaan oli, ettemme nähneet, emmekä kuulleet juuri mitään. Saatavilla kun ei ollut tarvittavia äänentoistolaitteita, eikä induktiosilmukkaa. Salikin oli pitkän mallinen ja istuimme peräosassa. Lisäksi olisi pitänyt istua aivan nurinkurisesti, joten siitäkään ei sitten tullut yhtään mitään. Ruoka oli jälleen maittavaa, tanssimusiikki hyvää....vaikka tanssitila olikin vain n. 10 neliön mittainen. Ilta oli kuitenkin ihan mukava ja moni voitti hienoja arpapalkintoja. Itselläni ei kyllä ollut arpaonnea.

Puolen yön aikaan hipsimme hotellihuoneeseen. En voinut olla kuvaamatta hississä... voihan sitä näinkin itseään kuvata. :)

Aamulla aikaisin kävimme aamupalalla, sitten ystäväni Sirpa-Helena tuli Lempäälästä minua katsomaan. Yhdessä lähdimme aamupäivällä autolla kohti paikallista keilahallia, jonne oli tarkoitus mennä mittelöimään elinsiirronsaaneiden SM-keilakisoihin.

Liian vähän tulee harjoiteltua keilaamista, kun vain kerran viikossa käymme yhdistyksen keilavuorolla keilaamassa. Parisen vuotta olemme olleet porukassa mukana ja vasta joulun maissa hommasin oman pallon sekä hieman aikaisin omat kengät. Keilaaminen on minulle ollut vain sellainen harrastus, jota en ole mitenkään kilpailumielessä harrastanut. Viime talvena osallistuin elämäni ensimmäisiin keilakisoihin, joista sain kultaa. Nyt oli paineet jotenkin suuremmat ja ajattelin, että pitää olla jo vähän näyttöäkin.

Lopputulokseen olin enemmän kuin tyytyväinen. Välillä oli kyllä usko mennä, sillä tunsin että alkaa kurkkua kuristamaan ja jännitys (ramppikuume) iskee päälle. Jossain vaiheessa onnistuin kuitenkin rentoutumaan ja sitten alkoi keilaaminenkin sujua paremmin. Skarppasin vielä hieman loppua kohti. Yhtsispistemääräni neljällä kierroksella oli 518 pistettä...ei paha meikäläiselle. Olin oikeastaan enemmän kuin tyytyväinen. Tein jopa oman ennätykseni kolmannella kierroksella.

Sietääkin olla tyytyväinen.... kultamitalisti naisten veteraanisarjassa. Tosin sarjassa ei ollut muita, mutta tuloksella oli itselleni suuri merkititys. Moni mies jäi heikommille tuloksille, kuin minä.

 

Veteraanikultaa....

ELLI, Elinsiirtoväen Liikuntaliitto SM 2009...kultaa keilailussa.

Mitalien jaon jälkeen lounastimme keilahallilla ja suuntasimme vielä auton nokan kohti Tampereen keskustaa. Ystäväni Sirpa-Helena jä matkan varrella pois kyydistä ja itse menimme erään siirtoystäväni luokse vielä visiitille. Illaksi sitten vielä kotiin, katsomaan "tanssii tähtien kanssa". Matka oli ollut oikein antoisa ja virkistävä, vaikka emme ehtineetkään muita kisoja seurailemaan. Tämä oli tällä kertaa tällainen virkistys ja kilpailumatka. Tästä taas uusin innoin jatketaan keilailua.