Tänään oli pienoinen pakko tyhjennellä keittiön kaappeja, sillä keittiöremontti alkaa olla jo niin lähellä. Maanantaina aloittavat työt. Monta muovilaatikkoa täyttyi asitoista ja muusta keittiöön kerääntyneestä roinasta. Mistäköhän sitä ihmislapselle näin paljon kamaa kasaantuukaan? Kuka hiivatti niitä tänne on kantanut. Olisi varmaan pitänyt pistää pystyy kunnon huutokauppa.

Viikonloppuna iski pitkästä aikaa joku virus ja päivällä oli aivan pakko mennä unosille. Kuumettakin tuntui olevan jonkun verran. Se veti aivan voimattomaksi. Iltaa kohti oli pakko ryhdistäytyä, sillä eihän tästä muuten mitään tule. Miehen kanssa siirtelimme pakastimet ja jääkaapin olohuoneeseen ja osan makkariin. Nyt kämppä on kyllä aika tylsän näköinen. Huomenna siivoan loput kamat keittiöstä. Kaapeissa on vielä kaikki elintarvikkeet. Onneksi tällaista showta ei tarvitse kokea vuosiin. Kauhistuttaisi jo muuttohommat. Siinä sitä vasta olisi pakkaamista. Onneksi viimeksi muuttaessani, olin sairaalassa, jolloin itse en osallistunut muuttotouhuihin. Menin vain uuteen kotiin, jossa toiset tekivät työt puolestani. Toisin puolen vuoden aikana oli kyllä välillä mahdotonta löytää toiseten jäljiltä tavaroita. Aikansa päästä joululiinatkin sitten löytyivät, kun joulu oli jo aikoja sitten mennyt. Toivotaan, että edes itse muistan mihin mitäkin olen piilottanut.

Toivottavasti tästä ei mitään pahempaa tautia pukkaa päälle. Verenpaine ainakin huiteli aika korkealla tänään, joten täytyy seurailla paineita. Huh-huh...mulla on aivan tuskanhiki päällä. Johtuukohan se pienestä kuumeilusta.