...joka laivoja rakastaa.

Keskiviikkona oli mahdollisuus päästä Helsingin edustalle kuvaamaan meren pinnallista elämää. Lähdimme osteoporootikkojen matkassa illallisristeilylle Doriksella, joka kiersi 1½ tuntia Helsingin edustalla. Matkan aikana, aterian lomassa, ehdin kuvata mitä ihanampia purjeveneitä sekä -laivoja.

1617336.jpg

Puhtaat, valkeat purjeet ja laiva on lastattu iloisella porukalla....ainakin voin niin kuvitella.

1617338.jpg

Tässä toinen upea, isokokoinen purjelaiva, jossa purjeet olivat kiinnitettyinä. Mahtavan komeit siellä meren aalloilla.

1617345.jpg

Lasketuin purjein seilaa laiva kauniina kesäpäivänä, kyydissään lastillinen väkeä.

1617340.jpg

Tässä kaksiväriset purjeet paatissa ja aurinko kultasin meren pinnan. Vaikuttavan näköistä.

1617337.jpg

Tässä toinen valkopurjeinen laiva, jonka purjeet näyttivät tosi kauniilta, taivaaan sineä vasten.

1617339.jpg

Merellä seilasi myös lukuisia pieniä purjeveneitä. Välillä oli hupaisan näköistä, kun näkyi ulkomaan lautta, erikokoisia purjelaivoja ja -veneitä, soutuveneitä ja moottoriveneitä lähes samalla alueella. Sulassa sovussa sinne aalloille kaikki mahtuivat.
Puolitoista tunita meni tosi vikkelään ja olisinpa kyllä vielä pidempään merellä viihtynyt. Paljon tuli kuvia napsittua, muistakin kohteista, kuin veneistä. Tässä hieman tämän reissun antia.

Niinkuin meri
on ihmisen elämä,
tyynet ja tyrskyt
siinä vaihtelevat,
ja vaahtopäiden vaimentuessa
kimaltelee aurinko
kirkkaampana kuin koskaan.
Uljaasti ja täysin purjein
on elämän merelle uskallettava mennä,
sillä kootuin purjein
satamassa lepäävä laiva
on vain surullinen sivustakatsoja
elämän suuressa seikkailussa.

Raili Malmberg