Viime viikolla sain ison kasan omenoita veljeni puutarhasta. Olin sitä ennen hyvin pettynyt, sillä mökkipuutarhamme omenat olivat kärsineet alkukesän kylmästä ja näin ollen ei niitä omenia juurikaan puihin tullut. Ne mitä tuli, niin olivat surkean pieniä ja rupisia. Onneksi toisin näytti olevan täällä kotikaupungissa, sillä veljen puutarhassa oli mahdottomasti kauniita ja hyväkuntoisia omenoita. Ehkäpä se maaperäkin on parempi kuin meidän mökillä.

OMENASOSEEN VALMISTUS

1914760.jpg

Pesin omenat ensin. Lohkoin omenat ensin ja poistin siemenkodat ja huonot osat omenista. En poistanut kuoria, sillä höyritin omenat Mehu-Maijan yläosassa pehmeiksi.

1914764.jpg

Tein soseen etupäässä vihreistä omenista, jotka olivat hieman hapokkaampia. Niistä näytti tulevan oikein kuohkeaa sosetta.

1914767.jpg

Reikäkauhalla nostin höyryyntyneet omenat sosemyllyyn ja soseutin ne alla olevaan kattilaan. Kuoren jäänteet jäivät tuohon sosemyllyn sihtiin. Lisäsin soseeseen sokeria maun mukaan.

1914771.jpg

Päivällä hain tarjoustalosta matalia 3 dl:n pakastusrasioita. Niihin mahtuu sopivin annoksin omenasosetta parihenkiselle perheelle. Näitä rasioita oli 48 kappaletta ja lisäksi oli kaapissa pari vastaavan kokoista vanhaa rasiaa sekä lopuksi täyttyi vielä yksi seitsemän desin rasia. Nyt on sitten talven varalle ainakin 15 litraa sosetta ja pitää hieman kyllä ajatella vielä seuraavan vuodenkin puolelle. Kirjoitin vielä tarralaput rasioiden päälle ja sitten urakka oli valmis.

Yleensähän omenoita tulee vain joka toinen vuosi ja ensivuonna taitaaa taas pihlajamarjatoukat valloittaa omenapuut, kun tänä vuonna oli pihlajanmarjoja runsaasti ja näin on yleensä vain joka toinen vuosi. Pelkäänpä, että ne tuholaiset valtaavat sitten jälleen omenamme, joten omasta puutarhasta ei olla muutamaan vuoteen omenoita saatukaan, kun kylmä ja toukat hyökkäävät meidän puihimme.

Minun on pakko pakastaa kaikki syksyn sadot talteen, sillä taloyhtiössämme ei ole kylmäkellaria, eikä myöskään kylmäkaappiimme mahdu mitään säilöttävää talven varalle.

1914775.jpg

...ja ettei mitään menisi hukkaan, niin otin mehu-Maijan säiliöstä talteen myös sinne valuneen mehun. Sihtasin sen ja keitin kattilassa, sokerin kera. Sitten pullotin mehut neljään litran muovipulloon ja laitoin pakkaseen tarpeen varalle.