Tänään sitten sain optikolta uudet pokat. Hieman trimmausta vaativat kuitenkin ennen niiden luovuttamista. Yllätyin kun katselin ohjehintaa. Lasit olisivat maksaneet ilman alennusta hieman alle 730 euroa ja alennettuna maksoin 350 euroa. Olipa hyvä tarjous. Nämä ovat kaksiteholasit ja molemmissa silmissä kun on eri vahvuudet.

Vaaviakin kävin katsomassa ja reppana kun ei tuntenut mummia uusissa laseissaan. Pienen rupattelun jälkeen jo hyväksyi minut...ehkä ääni tuntui vähän tutulta.

164446.jpg

uusi look

164457.jpg

vanha look (anteeksi hieman samea kuva)

Nyt vain totuttelemaan näihin uusiin laseihin. Vielä jäi hieman askarruttamaan ne pinkit lasit siellä liikkeessä, mutta täytyy itselleen todeta etteivät ne olisikaan käyneet tämän kuulolaitteen kanssa, kun niissä oli liian paksut sangat. Väri kun oli vaan niin hemaiseva.

164479.jpg

Tässä nämä pokat sitten ovat, pinkkiä näkyy sisäpuolelta hieman

ERIKOINEN TAPAUS:

Käytiin vielä Prismassa samalla reissulla. Rullaportaissa tuli vaikeavammainen mies sähkökäyttöisellä pyörätuolillaan "avustajansa" kanssa. Miehellä oli hengitysputki ym. kurkussaan ja ei itse pystynyt juuri mitään tekemään. Pyörätuoli oli juuttunut tasaiseen liukuhihnaan rullaportaiden alapäähän juntturaan. Pyysin miestäni avustamaan ja itsekin yritin vetää sitä pois. Huomautin naiselle, että siinä on varmaan joku lukitus päällä, johon hän sanoi ettei ole. Nainen oli niin tuiterissa, että ihan kauhistutti. Niin vaikeavammaisen kanssa liikenteessä ja itsekin olisi tarvinnut ehkä avustajaa. Takana rullaportaissa seisonut pariskunta pujotteli välistä. Oli joutunut jo jonkun tovin kävelemään portaissa takaperin, kun eivät päässeet ohitse. Nainen ärähti heille, että a-n-t-e-e-k-s kun olivat tukkimassa tietä. Ihmiset kummaksuivat ja pyörittelivät päitään. Minustakin oli kyllä aika kummaa, että noin änkyrässä oleva nainen hoivaa oikein vaikeasti sairasta ihmistä, joka on täysin hänen armoillaan. Kaikkea sitä näkee, kun vanhaks elää.