PERJANTAINA

Mä lähden Pohjois-Karjalaan...

Perjantaina lähdimme aamuvarhaisella kohti Kolia. Meitä oli bussilastillinen potilasjärjestön väkeä matkassa. Edessä olisi monen tunnin ajomatka pakollisine levähdyksineen. Matkan varrella piipahdimme parissa taukopaikassa kahvilla ja lounastimme Juvalla ABC-huoltamon lounasruokalassa. Perillä Hotelli-Kolissa olimme iltapäivällä eli matkaa olimme levähdyksineen tehneet työpäivän tuntimäärän verran.

951968.jpg
Perille saavuttuamme maisema oli kaunis ja vesikin näytti hotellin parvekkeelta ihanan sinikuulaalta....ikäänkuin yhtyen taivaaseen. Muutaman tunnin päästä olikin jo aika sumuista.

951964.jpg

Onneksi päivään ei oltu buukattu mitään virallista toimintaa sen enempää, sillä jokainen taisi olla matkasta melko väsynyt. Lounastimme hotellin ravintolassa iltasella ja sen jälkeen vietimme vapaata aikaa seurustellen muiden matkalaisten kanssa. Menomatka meni mukavasti virkatessa ystäväni Maijan huivia. Sitten kyllä tuli stoppi, kun oli viikonvaihde niin paljon muuta touhua täynnä.

LAUANTAINA

Lauantaiaamulla oli melko aikainen herätys, sillä meillä oli edessä monta mielekästä tutustumiskohdetta ja toki piti ennettää jossain vaiheessa myös Kolin kansallispuistoa ihailemaan. Niinpä kännykkä soimaan melko aikaisin ja aamupalan jälkeen reippaasti ulkoiluvaatteet ylle, kamera matkaan ja menoksi. Kapusimme Ukko-Kolin huipulle monia kymmeniä portaita pitkin. Tuli siinä kyllä heikompikuntoisella hieman "ventti olo" ja ylhäällä piti hieman haukkoa henkeä ja odottaa että taas jaksaa eteenpäin. Toki ensin piti napata ne tavanomaiset kuvat, jota on varmaan jokaisen Kolin kävijän albumissa...Tosin henkilökuvat vaan ovat aina erilaiset.

951961.jpg

Täällä olen ollut kauan sitten. Olisikohan ollut joskus parikymmentä vuotta sitten. Kuvassa taisin olla silloin sadeasuisten lasteni kanssa. Siitä on siis jo aika kauan vierähtänyt aikaa.

951965.jpg

Ukko-Kolin harjalla, josta näkymä Pieliselle. Ilma oli tulossa hyvin sumuiseksi, ja tuolla oikeassa sivussa kuvaa näkyy, kuinka usva nousee alakomaalta ylös vaaralle.

Jatkoimme matkaa Akka-Kolille päin. Olisipa ollut enemmän aikaa, sillä matkalla oli monen moista mielekästä nähtävää, joita olisi mieli tehnyt kuvata. Toiset porukasta jatkoivat Paha-Kolille 400 metrin päähän Akka-Kolista, mutta me emme arvanneet huonetoverini kanssa lähteä. Kuulimmekin, että se oli aika paha ja sinne on aikoinaan tiputettu rikoksen tekijöitä. Ne, jotka hukkuivat....olivat sitten syyllisiä ja ne jotka selvisivät hengissä olivat syyttömiä. Olisipa se ollut noin selvä oikeuden peruste...hui kauhistus. Onneksi emme menneet, sillä mistä sen tietää, jos olisimme vaikka sinne hupsahtaneet. Kävimme siis Akka-Kolilla.

951945.jpg

Olihan sieltäkin hienot näkymät, mutta ei enää Pieliselle vaan vastakkaiselle puolelle vaaraa eli asutuksille päin. Siinä Akka-Kolin tuntumasta löytyi hieno luontokirkko ja harmikseni kallioseinämässä olevaa ristiä kuvatessani kamerastani loppui akkuparistot. Enhän osannut ajatella lähtiessämme luontoon, että näin kävisi. Tietty myös jätimme kännykänkin pois, jotta olisin voinut sillä kuvata tai soittaa ystäväpariskunnalle, että olisivat tulleet kuvaamaan kirkkoa. Niin täytyi loppumatka tulla takaisin ilman kuvattavaa.

951985.jpg

Pihalla sitten eräs ystävä lupasi "tarjota" meillä kyydin hissillä alas parkkipaikalle. No, eihän se tietenkään mitään maksanut muutenkaan, kunhan hassuttelimme. Lähdimme hissikyydillä alas katsomaan minkälainen matka se kaksi minuuttinen on. Harmi taas ettei ollut kamerassa pattereita ja aikaakaan ei ollut hakea, sillä pian oli määrä lähteä Satamaan ja Lieksaa kohti. Hissimatka oli kiva kokemus ja sen jälkeen valmistautumaan risteilylle.

951946.jpg
Kuva autolauttasta on Lieksan päädystä napattuna.

Autolautta M/F Pielisellä suuntasimme kauniille Pielisen järvelle. Risteily oli mukava ja monia kauniita kuvia tuli napsittua lauttan kannelta. Lisäksi nautimme laivalla maukkaan kotiruokatyyppisen lounaan. Oli tosi herkullista.

951955.jpg

Tämä kuva on Kolin satamapäädystä kuvattu.

 951986.jpg

Aivan ihan näköistä oli Kolilla ja Pielielläkin. Lautta jätti meidän Lieksasa pois, josta palasimme bussikyydillä takaisin lähtöpaikkaan. Teimme pienen kiepin, kun yritimme etsiä Ryynäsen taiteilijakotia, mutta taisimme ajaa ohi ja kiinnihän se olisi kai olltu, joten suuntana oli sitten Koli.
Saavuttuamme takaisin hotellille, meillä oli määrä välittömästi siiryä Luontokeskus Ukkoon tutustumaan sen antiin.

951957.jpg

Tosin itse en kauaa jaksanut siellä olla, sillä kuuluvuus oli aika heikkoa ja näkyvyyskin isolla porukalla. Lisäksi mahaa kiesi sen verran kaiken syömisen jälkeen, joten päätin lähteä hotelliin takaisin. Hetken päästä kuitenkin sain "älyväläyksen", että lähden yksin kuvaamaan sen luontokirkon, joka jäi aamusella kuvaamatta akkupattereiden loputtua.
Nyt oli kamerassa toimivat patterit, tilaa muistikortilla ja kännykkäkin varmuuden vuoksi taskussa, jos jotain tapahtuu matkalla.

951959.jpg

Kolin kansallispuistossakin oli hieman maaruskaa, kuten Lapissa viime syksynä käydessämme. Ihania punaisia mustikanvarpuja.

951958.jpg

Nyt siis sain kuvattua sen aamulla aikomani kuvan. Tämä paikka luonnossa olisi hyvä paikka hiljentymiseen, kun siltä tuntuu.

951944.jpg

Tällaista kalliojyrkännettä oli tässä kohtaa. Ei sopisi kyllä liukkailla tossuilla mennä taiteilemaan tunne tastanteelle. Siitä voi hyvin sukkelaan liukastua pyllymäkeä alas.
Hetken mitin, jotta menenkö samaa tietä takaisin kuin tulinkin. Sitten tuli hinku lähteä vielä kerran Ukko-Kolilla käymään ja niin yksin lähdin tallustamaan sinne päin. Tosin varoin menemästä harhapoluille, sillä yksin ei olisi ollut mukavaa eksyä sinne luontoon.

951969.jpg

Ilta oli jo hyvin sumuinen ja näköala Ukko-Kolilta oli aivan hämärän peitossa. Kuitenkin päätin ottaa vielä kerran kuvan tuosta näköalapaikasta. Niinpä laitoin kamerani sellaisen merkkipaalun päälle ja tuin sen siihen pystyy, sillä en ole vielä hankkinut jalustaa kameralleni. Onnistuihan se itselaukaisukuvakin ottaa ja sitten muutaman kuvan jälkeen jatkoin matkaa polkua ja portaita pitkin eteenpäin, välillä kuvaten. Tosin näytti aika jo rientävän ja oli vielä ehdittävä suihkuun ja vaihtamaan vaatteet ja hieman kaunistautumaan illallista varten.

Onneksi selvisin ehjin nahoin tuosta yksinäisestä iltalenkistä. Ystäväni oli varannut lipun Larin Parasken runoiltaan ja päätti tulla sieltä suoraan linja-autolle. Meillä oli alkujaan määrä mennä jonnekin maatilalle illalliselle, mutta he eivät voineetkaan ottaa meitä vastaan, joten saimme mukavana yllätyksenä reissun Nurmekseen Bomballe. Bomballa oli luvassa Karjalainen noutopöytä herkkuineen. Näin tuli kyllä oikeastaa lähes koko Pielinen kierrettyä päivän aikana.

951947.jpg

Oikestaan olimme kyllä aika väsähtäneitä illalla tämän reissun päätteeksi, mutta minä ja muutama muu matkustaja autossa lauloimme vielä tulomatkalla yhteislauluvihon anteja matkan ratoksi. Tosin en tiedä moniko sitä kuuli tai välitti, sillä muut näyttivät olevan jo aika väsähtäneitä. Illalla oli hotellin ravintolassa luvassa tiskijukan tahdittamana tanssia. Sitähän ei sopinut missatä, vaikka miehistä ei juuri ollut tietoakaan. Oli mukavaa kuunnella hyvää tanssimusiikkia, mutta saimmehan tanssia muutaman kappaleenkin, jotta ei ihan turha reissu sekään tanssi-ilta ollut.
Sitten nukkumaan, sillä sunnuntaina se oli aikainen herätys, sillä jo kymmeneltä oli määrä lähteä etelää kohti takaisin. Tosin matkan varrella olisi vielä muutama mukava levähdyspaikka. Taidanpa jatkaa aamusella, sillä nyt on taas kello venähtänyt aamutunneille.
Olette ehkä jo ihmetelleet, että missä olen ollut...Tulopäivä olin niin väsynyt ja muista menoistani kerron tuonnempana.

KOLIN REISSUKERTOMUS JATKUU.....