Eilen piti puolenyön aikaan läheä kaupunkiin vastaan linja-autoasemalle pohjoisesta päin tulevaa sukulaismiestä. Harvoin stadissa tallaa siihen aikaan vuorokaudesta ja ehkä pitää hieman olla varuillaan kaikenkarvaisten epämääräisten tallaajien varalta. Ihmettelin, kun matkalla ei liikenteessä ollut kovinkaan paljon autoja. Päästyämme stadiin, niin vähissä oli vastaantulijatkin. Kaupunki oli ikäänkuin unessa. Muutama ravintolasta palaava matkalainen vain oli liikenteessä, mutta ei niistä mitään haittaa näyttänyt olevan.

1075751.jpg

Kampin liikekeskuksen seinään oli laitettu kaunis sinertävä valokoristus. Niin hiljaistakin on ja hämärtää.

1075752.jpg

En ihan oikeasti osaa sanoa mitä tämä kuvaa, mutta taitaa olla jotain nykytaidetta. Tällainen rakennelma oli Kampissa vasta vihityllä Koiviston aukiolla, entisen Linja-autoaseman edustalla...riippuen tietenkin onko edusta vai takapiha eli miltä puolelta tätä katsoo.

1075753.jpg

Tässä näkyy taustalla toinenkin taideteos sekä entinen linja-autoasema, vaan edelleenkin on niin hiljaista.

1075754.jpg

Tämä toinen teos oli pienistä hopeanvärisistä tuuliviireistä tehty. Sellaisista, joita vapunmaissa pikkulasten käsissä kieppuu tuulessa. Kivan näköinen rakennelma.

1075755.jpg

Kuva on Kampin kauppakeskuksen päädystä. Pikkuhiljaa hiippailimme matkahuollon linja-autoasemalle, johon matkalainen oli juuri saapumassa. Ihmettelin kovin, ettei hänellä ollut minkään valtakunnan matkatavaroita. Onkohan tämä tyypillistä miesten logiikkaa...lähteä matkalle ilman ainoataan matkatavaraa tai vaihtovaatteita. Riittää, että on lompakko ja kännykkä matkassa ja muusta ei sitten ole väliä. Täytyy kyllä todeta, että jo seuraavana päivänä eli tänään tulikin hieman ongelmaa siitä, että mitenkä ladata kännykkä, kun meidän huushollissamme ei ollut sopivaa laturia. Kannattaisi kai hieman miettiä ennalta mitä matkalla tarvitaan. Tänään matkalaisen reitti jatkui vielä yhdeksi yöski matkanvarrelle ja sieltä kotiin mukaansa ostamallaan autolla.  Miehet menivät vasta kahden jälkeen nukkumaan ja aamusella ihmettelin, että mitenkä olohuoneessa on aivan täydet valot. Luulin jonkun unohtaneen ne päälle viiden aikaan aamusella. Vieras oli jo hereillä, mutta minulla ei kyllä kolmen tunnin huonosti nukutun yöunen jälkeen ollut minkään laista halua nousta ylös. Vähennettiin hieman valoa olohuoneesta ja niin painuin takaisin nukkumaan ja mies heräsi jonkun ajan päästä vieraan seuraksi.  Minun oli ihan pakko jatkaa aamusta uniani kymmeneen asti. En kyllä jaksa muutaman tunnin unella, kun joutuu syömään roppakaupalla väsyttäviä lääkkeitä. Päivällä jätin sovinnolla kuntosalin pois, kun piti tehdä vieraalle ruokaakin ennen hänen poistumistaan.
Illalla vielä oli naapurissa Tupperit, jotka runsas viikko sitten sovittiin omien kutsujeni jälkeen. Sellaista tohinaa näinä päivinä. Huomenna reippaana kuntosalille, odotellaan lääkärin soittoa ja illalla askartelemaan kerhoon joulukortteja.