Eilen oli maksakerhomme kevätkauden päättäjäiset Kaivopuiston Ursulassa, jonne kokoonnuimme lähes parin kymmenen hengen voimin. Haltioissani, siinä sivussa, kahvia ja herkkuleipiä syödessämme....tiirailin rantaravintolan ikkunasta valkoisia, ihania joutsenia, jotka paistattivat päivää rantakiveyksellä. Hieman ennen pois lähtöä hihkaisin miehelleni, että mun on pakko saada napsia muutama kuva niistä.
Harvoin mökkireissullakaan joutsenista kuvia saan, sillä kuski porottaa toista sataa mittarissa ja niin ihanat kuvattavat joutsenet menevät 'viivana' ohi.

1594606.jpg

Taustalla häämäöttää Suomenlinna ja tässä kiveyksellä oli monta valkoista joutsenta ja mitäköhän nuo pienemmät mustavalkoiset vesilinnut mahtaa olla? Lisäksi ravintolan ympäristössä lensi vauhdikkaasti lokkeja ja kalatiiroja, etsimässä röyhkeillä hyökkäyksillään herkkupaloja. Samaa ihmettelin Kauppatorin rannassa, kun ajoimme Kaivopuistoa kohti. Siellä lokit tekivät syöksyjään torikojuja kohti. Luinkin juuri jostain lehdestä, että meinaavat palkata ehkä lokkipoliiseja tai keksivät jotain muuta röyheille lokeille.

1594610.jpg

Iso joukko joutsenia oli ryhmässä, mutta tässäkin suhteessa on vara valita. Yksin, vaan ei yksinäinen, oli tämäkin lintu, joka tämän tästä kuopi höyheniään nokallaan. Yritin saada siitä sivuprofiilikuvan, mutta ei, kun ei.

1594609.jpg

Kaikki ne näyttävät kuopivan turkkiaan. Oli ihanan lämmin päivä, mutta merivesi ei varmaan ollut aivan niin lämmintä, miltä ilma tuntui. Lisäksi rannalla tuulee kyllä aika kovaa.

1594611.jpg

Mitähän sieltä veden alta oikein löytyy. Kaula pitkällään joutsen hamuaa jotain veden syvyydestä. Tiedä sitten löytyikö vaiko ei?

1594612.jpg

Tässä taisi olla ainoa joutsen, joka ui ja sain ihan selkeän profiilikuvankin. Olisin kuvaillut lintuja vaikka kuinka pitkään, mutta mies tuli hoputtamaan, että nyt pitäisi lähteä. Olin ottanut noin kymmenen kuvaa ja hups...ladatuissa akuissa ei ollutkaan tarpeeksi voimaa. En ole kyllä varma, että olinko vaihtanut kameraani akut, mökkireissun jälkeen ja mukaani ottamata akut olivat joitain vanhoja, heikkotehoisia akkuja. Enpä siis olisi voinut enempää kuvatakaan, mutta aina puoliskon kanssa liikkeellä ollessa, on olevinaan kiire. Tulisipa kauniita kesäpäiviä ja pääsisin lähtemään yksin Kaivarin rantaan, en pitäisi mitään kiirettä ja ottaisin kaikki muistikortit ja akut mukaani, kaiken varalta.

Arvatkaapa miten kävi viime viikolla, kun otin päivän mittaan pyykkitupareissulla kuvia sekä pihapiiristä kauniita kuvia? Samana iltana yritin kuvata kuopuksen synttärikorttitekelettäni. Näin kuvat kamerassa ja yritin selata aamupäivällä ottamiani kuvia ja ihmettelin, että kamerassa oli teksti kysymysmerkin kuva ja teksti: "Tuntematon tiedosto". Ihmettelin, että mikä hiivatin tuntematon tiedosto siellä mahtaa olla, kun ihan ongelmitta kamera päivällä pelasi. Sammutin kameran ja katsoin uudelleen....kamerassa oli ilmoitus, että 'ei kuvia'. Mitä ihmettä, sillä juuri aiemminhan otin kuvia ja minne nekin katosivat? Muistikortti oli tyhjä ja eipä tullut siitä mitään tietokoneen kauttakaan näkyville. Vaihdoin toisen muistikortin kameraan ja se toimi niin kuin pitikin. Kokeilin vielä sitä ensimmäistä körttia vanhaan kameraani, mutta herjasi se siinäkin. Näyttää siltä, että kortti oli sanonut sopimuksensa irti. Onneksi siinä ei ollut mitään järin  kalliarvoisia harvinaisuuksia muistissa. Varmaan harmittaisi, jos olisi ollut jotain lomakuvia tms.
Mitä tästä opinkaan, että kallisarvoiset otokset voivat kadota kuin tuhka tuuleen, jos ne jää tallentamatta ja kortti hajoaa kesken kaiken. Onkohan niissä korteissa mitään takuiita. Onhan se ehkä toista vuotta vanha kortti, mutta kun ihan yks kaks, ilman varoitusta lopettaa toimintansa.
Pitänee hankkia kesälomaa ajatellen muutama uusi muistikortti, jotta lomakuvia voisi ottaa runsaasti. Minulla kun ei ole kannettavaa konetta, niin kuvat saan tallennettua vasta lomalta palattuani ja neljässä viikossa niitä ehtii kertymään, jos tähän tahtiin kuvaan, mitä yleensä viikonlopulla tulee napsittua.

Toivottavasti Ihotaudeista ei tule kutsua ensi viikon keskiviikolle, sillä silloin on luvassa Osteoporoosiyhdistyksen kevätristeily merellisessä tunnelmassa ja sinne minä ehdottomasti haluaisin tällä kertaa mukaan. Huomenna tulee kuluneeksi kolme viikkoa siitä, kun koepalavastaukset ovat viipyneet ja sanottiin, että vastaus tulee kolmen viikon päästä. Odotellaan.