Valokuvatorstain 128. kuvahaaste:

Tällä viikolla haastesanana on saapuminen.

1239831159_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pääsiäisenä olimme mökillä ja sunnuntaina kantautui pihapiiriin lujaa isojen lintujen ääntelyä. Päätimme lähteä kävelylle katsomaan, että onko vanhalle suolle jo saapunut joutsenia tai kurkia. Koska tielle asti ei näkynyt mitä vanhan suon päässä on, niin jatkoimme matkaa lumisen metsätien päähän, josta pääsimme puiden läpi tiirailemaan pellolle päin, josta ääni kantautui. Siellä ei ollutkaan joutsenia tällä kertaa, vaan kurkia, jotka olivat palanneet pitkän matkan takaa etelästä, tänne tutuille seuduilleen.

Kovin tarkkaa kuvaa en saanut, sillä pitä sen verran piilossa lymyillä, etten paljastaisi olinpaikkaani linnuille. Muuten ne olisivat lähteneet lentoon heti minut nähdessään. Vähän aikaiselta tuntuu tämä muuttolintujen paluu tänne lumiseen Suomeen tai ainakin sisä-Suomeen, jossa monin paikoin on vielä lunta ja ravinto vähäistä. Surukseni huomasin tänään paikallislehdessä uutisen, jossa kerrottiin kuinka lähistöllä ilves oli napannut pellolta joutsenen ja tehnyt siitä selvää jälkeä. Pitkän matkaa linnut ovat saapuneet ja sitten joutuvat ilvesten suihin....se on sitä luonnon lakia, jolle ei voi mitään. Kaksi kurkea näkyi pellolla, mutta en saanut niitä samaan kuvaan piilopaikastani, puiden kätköstä.