Tänä vuonna vietetään Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuotta 2011.

Eilen eli keskiviikkona oli Helsingissä järjestetty vapaaehtoistoimijoille juhlatilaisuus ammattikorkeakoulu Arcadassa. Sinnepä minäkin sain kutsun ja toki oli kiva lähteä katsomaan mitä kivaa siellä oli tarjolla ja näkikö siellä tuttuja vapaaehtoisia.

Liittojen ständejä oli esillä, hyvän asian puolesta puhumassa....

Tilaisuus oli iloinen ja antoisa musiikkiesityksineen, näytelmineen sekä puhujineen. Oli kansanedustajaa, Pentti Arajärvikin oli puhumassa sekä vapaaehtoinen kertoi antoisasta työstään, joka täytti elämän monella vapaaehtoistyön saralla.

Juontaja kyseli, että kuinka kauan vuosikausissa olemme olleet mukana vapaaehtoistoiminnassa ja minä nostin käteni, kun kyseltiin 20 vuotta. Mietin sitten myöhempään, että olenhan itse tehnyt vapaaehtoistyötä jo paljon ennen sairastumistani. Sitä aina ei vaan miellä vapaaehtoiseksi kaikkia tekemisiään eli muutakin kuin potilasjärjestön toimia.

Lasten ollessa koulussa, olin ahkerasti mukana luokkatoimikunnassa puheenjohtajanakin sekä järjestämässä koulun myyjäisiä. Luokkaretkillä olin valvomassa, vaikka itse asiassa jo lasten syntymän jälkeen sairastuin krooniseen maksasairauteen, joka välillä veti tosi väsyneeksi. Kuitenkin yritin toimia lasten hyväksi. Tuli sitten hetki työyhteisössäkin kun katsoin parhaaksi liittyä ammattijärjestöön ja sitä myötä  "jouduin" mukaan toimikuntaan. Lopulta se imaisi minut mukaan vapaaehtoistoimintaan eli toimin työosastomme luottamusmiehenä, työsuojeluvaravaltuutettuna ym. Järjestimme retkiä ja pidimme ajoimme työyhteisön asioita ja neuvottelimme työnatajan kanssa. Sitten sairastuin ja myöhemmin jouduin jäämään sairauseläkkeelle. Alkuunsa tuntui pahalta, ettei ole töitä eli ikäänkuin ei olisi ollut mitään tarkoitusta. Meni tovi ja tuli puheeksi, että myös maksansiirron saaneet pitäisi järjestäytyä johonkin potilasjärjestöön ja minä olin mukana perustamassa maksapotilaiden jaostoa, joka liitettiin silloiseen Munuaistautiliittoon. Alusta asti toimin työjaostossa toistakymmentä vuotta, olen toiminut jo parikymmentä vuotta erilaisissa toimissa omassa potilasyhdistyksessäkin.  Vapaaehtoistyö antaa paljon myös sen tekijälle ja tätä kautta olen saanut työn menettämisen myötä toimintaa itselleni ja sitä voi tehdä omien voimavarojensa mukaan eli ei ole pakko lähteä joka aamu liikenteeseen ja jos ei jaksa, niin aina voi pitää taukoa.

Järjestöistä löytyy mitä erilaisempia vapaaehtoistöitä, kuten varainkeruuta, meillä Munuais- ja maksaliitossa ja -yhdistyksissä elinluovutuskorttien jakoa, joulukorttien myyntiä ym. sekä vertaistukitoimintaa, kokemuskouluttajia, lehdentekijöitä ja mitä erilaisempia tehtäviä sekä apua.

Vapaaehtoistyö on siis hyvää työkorviketta, jos sellaista ei satu enää olemaan ja vaikka siitä ei makseta palkkaa, niin siitä saa hyvän mielen ja tuntee olevansa tarpeellinen sekä saa paljon uusia ystäviä.

Kiitos tästä juhlatilaisuudesta !

Marraskuun lopulla seuraa uutta tilaisuutta näissä merkeissä.