Menneen päivän puolella eli 5.12.2007 vietettiin Kansainvälinenvapaaehtoistoiminnan päivää.
YK:n yleiskokous on pyytänyt jäsenmaidensa hallituksia huomioimaan 5:nnen joulukuuta kansainvälisenä vapaaehtoistoiminann päivänä. Päivän tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta vapaaehtoistoiminnan tärkeydestä ja saada ihmisiä tarjoutumaan entistä enemmän vapaaehtoisiksi.

1111014.jpg
Kahvipöydästä puuttuu ihanaiset joulutortut. Tein tarjolle Tupperkusuilla osamallani muotilla pikkupipareita, joiden päälle laitettiin homejuustoa. En ole erityisemmin homejuuston ystävä, mutta tämä maistui hyvälle.

Olin päivällä potilasyhdistyksessä järjestämässä vapaaehtoispäivän kunniaksi kahvitusta. Paikalle oli kutsuttu yhdistyksen vapaaehtoisia ja ajatus oli myös samalla juhlistaa Suomen 90-vuotista Itsenäisyyttä. Samaan aikaan oli kaupungissa järjestetty järjestöille yhteinen tapahtuma, johon olisimme myös voineet ottaa osaa. Sattui vain tämä tilaisuus sen kanssa päällekäin. Puolen päivän aikaan tuli tv:stä "iloinen vartti", jota seurasimme toimistolla.
Harmiksemme, kaiken 'vaivan näkömme'  jälkeen hieman suretti, kun paikalle ei ilmestynytkään kuin yksi kutsutuista ja muutama hallituksen jäsen. No, nautimme mukavan glögitilaisuuden ja torttukahvit ja kuuntelimme samalla isänmaallista musiikkia, sekä hieman joulutunnelmaakin mukana.
Järjestelyhommissa  aamusella alkoi tosin tuntua siltä, että olisi parasta ehkä lähteä kotiin. Tiedättehän....niitä aamuja, jolloin kaikki menee alkujaan jo pieleen. Ensin kiiruhdin pysäkille ja olin katsonut aikataulusta väärin, joten bussi meni nokan edestä ja jouduin odottelemaan 20 minuuttia, joka näin stadilaisen näkövinkkelistä tuntuu usein pitkälle ajalle. Glöginlämmmittämisessä pitäisi aina olla skarppina. Ajattelin laittaa keittolevyn ensin kuumemmalle, jotta glögi hieman nopeampaa lämpenisi. Jossain vaiheessa toisen järjestön työntekijä ihmetteli, että mitä oikein olemme keittämässä, kun takalevy on tulikuuma ja levynsuojus siinä päällä (hieman kärventyneenä). Hups, olikin näköjään väärä levy....ehkä tottumuksesta, sillä kotona saattaa nappulat olla eripäin. Kahvinkeittokaan ei sujunut ongelmitta. Odottelimme kahvin valmistumista...porot olivat pannussa, mutta mitään ei tippunut lasikannuun. No, selvisihän sekin, että säiliössä ei ollut vettä laisinkaan. Asia korjaantui ja kahviakin saatiin. Yritimme saada tv:tä päälle, mutta emme onnistuneet yrityksistä huolimatta, kunnes huomasimme, että sivuseinämässä olikin katkaisijanappula. Samoin kävi cd-soittimen kanssa, kun emme saaneet sitäkään pyörimään. Löytyipä siitäkin arvoituksellinen nappula, jota painamalla kierrokset nollaantuivat ja levy lähti pyörimään ja ääntäkin kuului. Joskus tuntuu vaan silät, että ei olisi pitänyt lähteä minnekään kotoa. Loppu hyvin, vaikka vapaaehtoiset eivät olleet innostuneet tästä huomionosoituksestamme. Päivä ehkä ei ollut mitä parhain, sillä olihan se juhlapäivän aatto.

Kaiken päätteeksi menimme vielä kuntosalille rehkimään ja sieltä vasta suoraapäätä kotimaisemiin ja kauppaan. Jostain kumman syystä kaupoista oli Karjalanpaistit kaikki loppu, mutta onnistuin saamaan viimeisen paketin S-marketista. Ehkäpä karjalanpaisti kuvastaa jotenkin tätä Suomea.