tiistai, 26. joulukuu 2006
Joulu on taas, joulu on taas...
Lanttulaatikko on joulun herkkuruokaa.
Samoin valmistin porkkanalaatikkoa.
Jo lapsuudesta asti jouluruokapöytään on kuulunut imellytetty perunalaatikko eli perunatuuvinki. Se tehtiin perinteisesti imellyttämällä. Keitin perunat kuorineen suolattomassa vedessä. Perunalaatu ratkaisee hyvinkin paljon laatikon imeltymisen onnistumisen. Valitsin tällä kertaa perunalaaduksi Rosamundaa, vaikka se tuntui melko arvokkaalta perunalta muihin verrattuna. Toki Van Gochista olisi saanut varmaan yhtä hyvää. Kuorin perunat kuumana ja vedin soseutusmyllyn läpi. Lisäsin vehnäjauhoja muutaman ruokalusikallisen imeltymään laittaessani sekä saman verran vielä jonkun tunnin päästä. Aamusella laitoin lämmintä maitoa, suolaa ja sulatettua rasvaa tai (juoksevaa margariinia). Maitoa laitoin niin runsaasti, että se todella on kuin velliä. Lisäsin varmuuden vuoksi hieman siirappia, että tuuvinkin todella maistuu imelältä. Paistoin 150 asteessa 2-3 tuntia.
Mielestäni tuuvinkin oli hyvin onnistunutta.
Ainoa minkä unohdin kuvata, oli makea makaronilaatikko. Äiti teki lapsuudessa aina makaronilaatikkoa, johon laitettiin sokeria. Tämä ei näköjään kuulu kuin johonkin perinteeseen. Äitini kotona Kymenlaaksossa sitä oli tapana tehdä. Itse laitan sitä myös jouluisin ja makaronilaatikko sekä maksalaatikko maistuivat jouluaikaan myös lapsille ja muut jouluruoat jäivät vähemmälle huomiolle.
Kinkunkin sain edulliseen hintaa eli 10kg x 2,90 euroa /-20 prosenttia. On vielä runsaasti jäljellä.
Tässä se joulupossu sitten on. Lahjaksi saadut kinkkuhaarukka ja veitsi ohessa.
Toki joulupöytään kuului rosollit sun muut lisukkeet, joita en kuitenkaan kuvannut.
Joulupuuron laitan muhimaan aina aattoaamulla, kun olen ottanut kinkun pois uunista ja laittanut perunalaatikot kypsymään. Puuron ja sekahedelmäkiisselin kanssa aloitan jouluaaton vieton.
Kommentit