Aamusella puhelin soi ja siellä pirteä naisimmeinen Keski-Suomesta soitteli ja puhui kuin helppo Heikki murteella. Yleensä närkästyn kun lehtikauppiaat soittelevat ja samaan hengenvetoon selittelen että en tilaa yhtikäs mitään. Nyt tuo myyjä sai jopa puhuttua minut tilaamaan vuodeksi ET-lehden superhalpaan hintaan ja kuinka onni on jo minua suosinut tässä vaiheessa ja varmaan suosii arvonnassakin, kun tähän tarjoukseen on päässyt vain sata onnellista tuhansien joukosta. Kuinka arpa lankesi juuri minulle ja tätä tarjousta ei voi antaa kennellekään muulle, vaan korkeintaan lahjaksi voin tilata. Normaalisti 18 lehteä, jossa on kuusi ylimääräistä, maksaisi yli satasen ja nyt saisin sen puoleen hintaan. Lisäksi lupasi lahjaksi askelmittarin jossa on sykemittari ja ristikkolehden. Askelmittarissa on kuulema niin hyvät ominaisuudet, että ilmoittaa tarkasti lukemat, ettei vaan missään tapauksessa sattuisi menemään liian hyvään kuntoon. Voi tokkiisa...Mikäs siinä muuta auttoi, kun tilata ET-lehti ja syksyllä sitten hurjat askellukset. Tulipa vielä vaihdettua säätiedotuksetkin puolin ja toisin.

Jossain vaiheessa aamulla tuli taas mieleen keittiö ja keskenjäänyt remontti. Siitä sitten soittelemaan isännöitsijätoimistoon. Siellä pirteä toimistotäti siunaili tilannetta ja lupasi kiiruusti kiikuttaa asiani tekniselle isännöitsijälle. Eihän tässä mitään muuta ihmeellistä, mutta remonttireiskat jäävät ensiviikon jälkeen kesälomalle ja sitten hommat tyssää. Edelleen puuttuu pöytälevy ja tiskipöydän ja työtason ja sen olemattoman tason laidat saumaamatta, liukuovi roikkuu vaan yläkiskosta ja alhaalla on patti, joten ovea pitää nostaa saadakseen sen auki. Jotain muutakin napinaa vielä oli. Päätin täyttää remontti-ilmoituksen, jossa kysyttiin puutteita asunnossa ja vein sen huoltotuvan luukusta. Pahaa pelkään, että tilanne on sama vielä syksylläkin. Taitaa pöytätaso mennä tehdastoimitukseen ja se kestää.

Sosiaalivirastolta tuli päätös Kuulokuntoutuksesta. Olin hakenut sopeutumisvalmennuskurssille Kuulonhuoltoliiton kautta. Kurssikeskus hoitaa paperiasiat puolestani, kuten epikriisit tai lääkärinlausunnon ja hakee maksajaa kuntoutukselle. Ensin hakevat sitä kunnan sosiaalitoimen kautta ja jos kunta ei myönnä, niin kuntoutus menee Ray:n varoista. Sossun päätöksessä luki: "Hakemaanne sopeutumisvalmennuskurssian kustannuksia kurssikeskuksessa ei voida myöntää, koska kyseistä kurssia ei voida pitää välttämättömänä vammanne kannalta. Sopeutumisvalmennusta myönnetään määrärahan puitteissa." Siis kuulovammaisen kuntoutusta ei voida pitää välttämättömänä, eikä kuulovammaan tarvitse sopeutua. Näin kai se sitten on tulkittava.

Tänään oli varattu aika mammografiaan kaupungin lähettämään seulatarkastukseen, joka tehtiin yksityisellä lääkäriasemalla. Ensinnäkin junassa kaikki matkalippulaitteet olivat epäkunnossa, joten lippua ei voinut leimata. Kenen vika jos tarkastaja sattuu tulemaan? Tullessa muuten oli sama juna ja automaatit eivät toimineet. Kondyktoori vastasi minulle vain, että niissä on jotain vikaa ja levitteli käsiään kun kysyin, että mitäs sitten tehdään? Joten eihän se taas minun vikani ollut ja taas oli pakkopummilla tultava. Mammografialähetteessä luki, että laite on "hellävaraisempi" entisiin nähden. Tosin ei kai sellaista tutkimusta voida hellävaraisesti ja kivuttomasti tehdä, kun rinnat prässätään lyttyyn laitteen väliin. Onneksi kuvaus ei kestänyt kauaa. Lääkärikeskuksessa treffasin entisen työkaverin, jota en ollut nähnyt yli kymmeneen vuoteen. Ei varmaankaan tuntenut minua, ennen kuin oli pakko mennä kysymään, että onko hän se joksi häntä luulin. Sitten juttua riitti, kunnes hänet kutsuttiin sisään ja tiemme erosivat. Tänään minulle tuli jonkinlainen ostomania. Ensinnäkin harmistuin uuden tiskipöydän pintaan, johon jää paha jälki esim. tipahtaneesta haarukasta tai muusta terävästä esineestä, joten tarkoitus oli mennä ostamaan jotain suojaa siihen pintaan. Samalla katsastelin muuta keittiöön liittyvää. Matkalla Kodin YkkösAnttilaan yks hörhö tuli kohti ja pummas rahaa metsämansikkalikööriin. Sanoin ettei mulla ole rahaa ja häippäsin siitä. Anttilasta löytyi tyllia, jos innostuu leipomaan jotain kermakakkua ja haluaisi erilaista koristelua kermasta.

108249.jpg

pursottimen päitä eli tyllia kakunkoriseluun

Kolmen kappaleen tyllapaketti maksoi alle 4 euroa eli oli puoleen hintaan, joten ostin sen pahan päivän varalle.Sitten löysin kauniin värisen valkopohjaisen muovikulhon, jossa oli aniliininpunainen kukka. Sopis varmaan leipätarjoiluun. Kaikenmaailman rättejä ja ilmakumista liinaa ostin pöytien suojaksi. Löysin myös pienen söpön vaalean punaisen miniämpärin, johon voin sijoitaa astianpesuvehkeitäni. Osa ostoksista tehtiin Tarjoustalosta ja osa Eurokaupasta.

108254.jpg

ostomanian saldoa: patakintaat, kumimatto tiskipöydäle, sieniliinoja. pyyhkeitä. pyöreä tablettiliina, muovinen tarjoiluvati

108261.jpg

Kumista verkkoa ja narutabletti tiskipöydälle, kun tiskipöydän pinta näyttää helposti naarmuuntuvan.

108265.jpg

Kastelukannun kaveriksi löytyi pieni ämpäri pesusienille ja harjoille

108272.jpg

Muovinen tarjoiluastia pöydällä

Tuo helle ottaa kyllä voimille, vaikka ei saisi valitella. Välillä tuntui, että voimat loppuu. Oli ihan pakko ostaa jaffaa pullo, jotta jaksaa kotiin. Kotikaupungin osan kirppiksellä oli vielä pienoinen pakko poiketa, jospa jotain vielä löytyisi. No, löytyihän sieltä vaaville hellehattu, jos sitten mahtuu päähän ja vaaville katselukirja: Runolehmä. Jotain pientä hain vielä halpakaupasta ja sitten kiiruhdin kotiin, jossa on näin helteellä paljon viileämpää kuin ulkosalla.

108289.jpg

"Onkos sinulla taitoa, lypsää runomaitoa?"

Lopuksi vielä lupasin esitellä meidän keittiön, kun siellä on vähän kalusteita ja uudet matot paikallaan...Rosaladyn keittiö:

108282.jpg

Keittiössä on yhteensä kolme rosaa paperinaruräsymattoa