Lauantaiaamusella heräsimme yllättävän helposti aamulla jo varttia yli viisi. Keitin pannullisen kahvia, josta osan laitoin termariin. Tein satsin voileipiä ja otin pakkasesta pullaa kirpparille mukaan evääksi, sekä vähän muutakin kassin pohjalle. Mies haki auton ja sitten pakkaamaan tavaroitaan siihen, pienen epäilyn kera, ettei kaikki mahtuisikaan autoon.

1227173.jpg

Tässä on edellisen päivän saaliiksi kertynyttä kierräystavaraa eli jonkin verran väärän kokoisia tai mallisia vaatteita kirtoon.

1227178.jpg

Olen ostanut jossain vaiheessa kirpparilta suloisia nalleja, mutta nyt nämäkin keltaiset karvakuonot pakattiin kassiin ja jätin kotiin vain ruskeita pörrönalleja. Kaikki tavarat mahtuiva autoon ja lisäksi mukaan tuli vielä jonkin verran kellarista kantautunutta tavaraakin. Onneksi hallin kirppispaikat olivat isoja. Mies lainasi työpaikaltaan vielä pari taittopöytää, jotta oli tarpeeksi pöytätasoa, eikä myöskään tarvinut vuokrata vitosen vuokralla pöytää, myyntipaikan lisäksi.

Pääsimme helposti melko ensimmäisten joukossa myyntitorille. Autosta tavarat parkkiruutuun ja niitä sitten järjestämään paikoilleen. Olin pakannut markiisikassiin eväät, mutta kävikin ikävä yllätys. Jokunen aika sitten löysin kirpparilta koriseellisen ja kauniin termoskannun, johon kahvin olin laittnut. Hallissa yht'äkkiä havaitsin, että kassista tulee lorona ruskeaa nestettä parkkiruutuun. Katsaus kassiin ja siellä oli lorona tuo keittämäni kahvi. Ennen kuin sain termarin sieltä ulos, nin se oli aivan tyhjä. Huomasin, että tervarin säiliö oli hajonnut. En tietääkseni ollut sitä kolauttanut mihinkään, mutta jospa siihen tuli joku lämpötilan vaihtelu ja hajosi ihan fysiikasta johtuvista syistä eli saatoin laittaa kuuman kahvin viileään termariin. Äkkiä tyhjensin kassini sisällön muovikassiin, pelastaakseni muut tavarat kassista. Lattian putsasin sitten parilla vähemmän arvokkaan näköisellä t-paidalla ja kannun sekä paidat vein roskikseen parkkiruudun lähettyville. Mies tuli vielä hätiin ja siivosi loput märät lattialta ja vei roskat roskiin ja märän kassin autoon.

Sitten pääsin tuumasta toimeen eli järjestämään tavaroitani. Aamutuimaan jo parveilee kassikasan ympärillä trokareita ja muita aamuvirkkuja asiakkaita, vaikka kirppishalli aukeaa myynnille vasta klo 9. Jotenkin tuntuu ärsyttävältä, jos vieraat ihmiset menevät penkomaan toisten tavaroita ennen kuin ne ovat edes esillä.
Asiakkaita oli aika lailla kirppiksellä ja samaan aikaan oli ulkona markkinat, joka omalta osaltaan vaikutti ehkä tuohon ihmismäärään. Aika hyvin sain myytyä ja vaatteitakin meni yllättävän hyvin. Johtui ehkä siitä, että minulla oli sen verran harvinaisen värisiä vaatteita, kun muilla oli paljon tummia ja talvisen värisiä vaatteita. Nämä omat värinihän ovat joko sellasia, että ne ihastuttaa tai sitten vihastuttaa.
Pääsäätöisesti myin vaatteitani eurolla tai kahdella, mutta jokunen yksilö saattoi maksaa jopa vitosen. Sen kalliimmalla en myynyt. Vieressä oli jobbareita, jotka myivät 10-20 euron välillä ja näytti heilläkin kauppa käyneen. Tosin vähän närästi itseäni, kun ihmiset tinkasivat sitten noista pienistäkin hinnoista eli 50 centistä euroon olisivat maksaneet. Välillä annoinkin, mutta kun kahdella eurolla myin useamman verhon, niin siitäkin tarjottiin ensin vain euro. Samoin ulkolainen rouva halusi ostaa puoli tusinaa kahvikuppeja, joista pyysin 4 euroa. Lopppujenlopuksi alensin puolla, kun rouva halusi. Tutkivat leimoja pohjassa ja mies tarjosi euroa tuosta puolesta tusinasta. Sanoin, ettei hän saa edes kaupasta maitolitraa sillä hinnalla. Sanoi, että vaimo haluaa kupit ja hän tarjoaa euroa. Päätin, että kahta euroa alle en niitä anna, joten maksoi sen kaksi euroa. Aidoista Reybanin aurinkolaseistakin eräs pari olisi ollut valmis maksamaan neljä euroa kympin sijasta. Toki kirpparilla kannattaa hieman tinkiä ja itsekin joskus näin teen, mutta tolkku se siinäkin on oltava. Aika monta tavaraa saa eurollakin myydä, jotta saa kirpparipaikan vuokran maksettua. Eräs pariskunta kyseli, että mitä pakka maksaa ja kun kerroin, niin olivat hämmästyneitä, sillä luulivat että se maksaa vain murto-osan siitä.
Nauratti hieman kun asiakas osti puseron eurolla, maksoi siitä vitosella ja annoin kaksi kahden euron kolikkoa takaisin. Hän pisti kovan metelin, että "enhän minä tuosta puserosta niin paljon maksa, kun luvattiin eurolla". Sanoi mieleeenkin, että kastos nyt kuin otti noin paljon ja minä sani takaisin vain nämä kolikot. Mies siinä selvittämään, että aivan oikeinhan se on eli kädessä oli neljä euroa. Sitten tuo nainen vasta tajusi ja oli kovin nolona pyytäen anteeki ja he lähtivät vikkelään paikalta pois.

Jossain vaiheessa ninulle tuli pieni nälkä ja pyysin miestä hakemaan kahvikupin sitten kanttiinista, kun omat kahvit meniivät maahan. Saatuani kahvia, mies lähti tupakille. Soittelin hetken päästä, kun en löytänyt eväskassia mistään. Kyselin mieheltä, että veikö hän sen autoon. Ei kuulema ollut edes nähnyt sellaista ja ajattelin, että kukapa se minun eväitäni varastaisi. Mies sanoi vieneensä vain rikkonaisen kannun roskiiin ja sen toisen "rätin". Tuumasin, että ei hän voinut sitä viedä, koska itse heitin kannun roskiin. Sitten hänelle tuli kiirus katsomaan mitä oikein roskiin oli vienyt. Kappas vain, sieltä oli löytynyt muovikassi, johon oli pakattu evääni, nahkahanskani, termosmukit. Hän tuumasi, että voileivät ovat tippuneet roskikseen, josta ei niitä voinut onkia, joten haki minulle sämpylän kanttiinista. Myöhemmin pengoin tuota kassia ja ihmettelin, että siellähän oli leipäpussi eikä missään roskiksen pohjalla.
Kyselin mieheltä jossain vaiheessa, että mitä hän puhui niistä leivistä ja sanoi, että roskiksen pohjalla oli leipäpussi, jossa oli kuusi voileipää. Sanoi, että katsoo siihen kassiin ja ihmetteli suuresti, että ne leipäni olivat tallessa. Lienee roskikessa ollut jonkun muun leipiä, hehhee.

Tarvistin pienen tauon ja mies jäi tuuraamaan. Jätin hänelle pari kymmiä vaihtorahaa, jos joku jotain ostaisi poissa ollessani. Joku oli käynytkin ostamassa eurolla ja kun pyysin siipalta rahat takaisin kassaani, niin hän antoi paperisen parikymppisen. Kysyin, että missä on myyntirahat, niin hän tuumasi ettei enempää ole, kun hän sai tuon parikymppisen. Höh....jätä pukki kaalimaan vartiaksi. Näinhän se miehen logikalla menee, joten tuumasin, että hän on myynyt tavaran ilmaiseksi, sillä hän on antanut asiakkaalle kaksikymppiä pienenä rahana ja sai takaisin setelinä. Ei oikein leiville lyö sellainen kaupustelu.

1227181.jpg
Kirpparimyyjä touhunsa keskellä...

1227184.jpg
sinisiä, punaisa "ruusunnuppuja" kannan kädessäni.....

Päivä oli viimein pulkassa ja kotiin tuli viemisiä melkolainen läjä, vaikka myyntiin menikin aika paljon tavaraa. Vietiin ne saman tien kellariin ja ovi meni just ja just kiinni, kun olihan sinne paljon enemmän vietävää, kuin edellisenä päivänä siellä oli ollut tavaraa. Osahan sinne vietävistä tavaroista oli täältä kotoa sinne vietyä myyntikamaa. Pitänee ottaa uusiksi tämä kierrätyspäivä jossain vaiheessa, jotta pääsee näistä tavaroita eroon.

Päivä oli ollut fyysisestikin aika raskas, sillä selkä hieman valitteli siihen tyyliin. Olinhan joutunut seisomaan melkein koko ajan seitsemästä kahteen kirpputorilla. Mikä tässä reissussa oli kuitenkin parsta, niin tällä kertaa ei tullut törsättyä kirppiksiiin viikonlopulla vaan kaikki tuotto oli puhdasta voittoa.

Illalla oli hieman väsynyt ja pieni lepohetki oli paikallaan ennen ruokailua.