Eilen sitten pitkästä, pitkästä aikaa tytöt saivat houkuteltua minut mukaansa taidekerhoon. Joskus vuosi sitten taisin viimeksi käydä siellä. Taidekerho on Sosiaaliviraston ylläpitämän toimintakeskusksen yksi kerhoista. Kerhossa ei tällä hetkellä ole ohjaajaa. Ryhmä onkin "nauraville taiteilijoille" tarkoitettu ja jokainen tekee mitä itse haluaa ja vähän niin kuin ompelukerhoissakin, juttu luistaa ja nauru raikaa. Joskus ei kyllä saa aikaiseksi yhtään mitään, kun aika menee joutuin ihan keskustellessakin.

Tällaisen koemaalauksen tein eilen.

Maiju hykerteli ääneen, kun dyykkasin sen roskiksesta askartelusälää ja muuta siivottua roinaa. Tällaiset puusta sahatut laatatkin olisivat menneet roskikseen, mutta pelastin ne sieltä. Toisen roskahan, on toisen aarre. Sain ahaa-elämyksen ja päätin kokeilla miten akryyliväri tarttuu tuohon puuhun ja minkä näköistä jälkeä saan aikaiseksi. Lopputulos oli kyllä itseäni miellyttävä. Taidanpa tehdä useamman tällaisen taulun vielä. Pitänee varmaan mökillä kaluta puuliiteristä sopivaa klapia ja pistää mies sahaamaan niistä siivuja.

Maijulta ostin vielä tällaisen säilytyspussin askartelutarvikkeita varten. Tosin se päätyikin muuhun takoitukseen. Aiemmin kannoin värejäni puisessa tarvikesalkussa, joka painoi aika paljon. Pakatessani tavaroitani vetokärryyn, mietin miten painoa saisin vähennettyä ja tilaa kassissa säästettyä. Päätin kokeilla värejäni tähän pussukkaa ja jipii...sehän toimi hyvin. Helposti oli työpöydällä tarvikkeet saatavilla, eivätkä täyttäneet laajaa osaa tilasta. Tämä siis olikin ihan hyvä ostos.

Pitänee kai järjestää taas torstaisin, jotta voisin taas hieman maalailla. Pesutuvastahan vielä ehtii maalailemaankin, kun yleensä torstaisin olen pyrkinyt käymään pyykillä. On tämä eläkeläisen elämä välillä niin matalalentoa, ettei tiedä oikein minne menisi tai mitä jättäisi väliin.