tiistai, 26. joulukuu 2006
Aattoilta pitkä on....
Taas syttyy valot tuhannet, taas tänne Pohjolaan. (kuva iltakäynnillä hautasmaalta)
Rakas kummitätini on haudattu Helsingin Pitäjän kirkkomaalle, johon vielä veimme pari kynttilää palamaan.
Kiirehdimme kotiin hakemaan joulupaketteja ja matkasimme kohti kyläpaikkaa tyttären luokse. Sinne tulikin ihka oikea joulupukki.
Joulupukin välivarastosta löytyi pari säkillistä lahjoja, joiden matka jatkui kohti pienten ja vähän isompienkin lahjansaajien luokse.
Illan odotetuin jouluvieras oli tietenkin joulupukki. Mummin mussukkakin oli niin reipas, että ei pelännyt yhtään pukkia ja toimi pukin apulaisena.
Mitähän se pukki sitten mahtoi tuoda:
Maijulta sain joululahjaksi ihanan paperinaruenkelin. Ihan on "ittensä" näköinen.
Katrin ja Katjuskan lähettämästä paketista paljastui tällainen ihanuus eli ihan omaa väriäni oleva ihanan pehmoinen samettimainen kaulahuivi. Kiitos "tytöt"!
Pääasia tässä kuvassa ei suinkaan ole hattu, vaan tämä kaunis ihanainen blogisiskojen yhteistyössä neuloma huivi.
Joulukortin välissä oli aatonaattona rahasumma, jolla käytiin heti ostamassa uudet tyynyt 60 prossan alella, entisen ikivanhojen tilalle.
Suklaata ja kahvia sekä joulukukkaa tuli pukin myötä. Mutta toivotuin lahjani oli kunnon digikamera. Nyt voin siis 3.1 megan tilasta kuvata 10 megan Canonin Power Shot A640 kameralla laadukkaamia kuvia...vaan kun osais sitten käyttää sitä oikeaoppisesti. Kaikki muut tässä postauksessa ovat kuvattu uudella kameralla, paitsi nuo lahjasäkit.
Vielä kotimatkalla piipahdimme lasten kanssa ukin haudalla ja lapset veivät omat kynttilänsä haudalle. Itse mieluumin käyn iltaisella haudoilla, kun näky on niin kaunis kynttiläloistoineen. Sieltä henkii syvä rauha.
Illan mittaan vielä testailin uutta kameraani. Katseltiin televisiota, herkuteltiin hedelmillä, makesiilla ja kinkkuvoileivillä. Oli niin ähky olo...mutta suotakoon se kerran vuodessa. Kuuntelimme radiosta ja tv:stä jouluista musiikkia ja polttelimme kynttilöitä.
Perinteisen joulukuusen tilalle hankimme pari vuotta sitten valokuitukuusen, jotta ei tarvitse neulasia noukkia listojen välistä ja maton alta enää juhannuksena. Tosin mielelläni koristelen kuusen silti viininpunaisilla köynnöksillä ja samanvärisillä palloilla sekä kävyillä. Joukossa on osa hopean värisiä palloja. Kuusen pienet kynttiläiset valaisevat tässäkin kuusessa kauniisti.
Pihatonttu siinä toivotteli ohikulkijoille hyvää joulua ja palakoon siinä nyt ainakin Uuteen Vuoteen tai loppiaiseen asti.
Joulupäivä meni kotosalla tyttären perheen käydessä syömässä ja Tapanina torppa oli täyteen sukulaisia kahvilla. Vielä silloin sain viimeisiä "tuomisia" eli Kirsi toi minulle pinkin enkelikorvikset ja suklaarasian.
Huomenna on sitten se arki ja alennusmyynnit.
Kommentit