Sunnuntaina siis vietettiin monissa kodeissa isäinpäivää. Olin itse kutsunut pojan avokkeineen syömään ja olisin kutsunut tyttärenkin lapsineen. Katsoimme kuitenkin että meidän on helpompi mennä tytön luokse päivällä syömään ja poika voi tulla sitten illemmalla meille morsiamensa kanssa isäinpäiväaterialle ja kakulle. Niinpä en viitsinyt tehdä vain muutamalle hengelle kakkua, joten tyydyin kaupan valmiiseen pakaste kinuskikakkuun.
Aamupäivällä ajattelimme ehtiä kuitenkin Prisman kirppikselle ja sitten samalta reissulta oli tarkoitus mennä tytön luokse. No, tulipa mutkia matkaan. Pikkuinen leikki-ikäinen lapsenlapsi oli satuttanut itsensä ja niinpä piti päästä poliklinikalle näyttämään tyttöä. Siellä sitä istuttiin lapsen kanssa monen muun perheen tavoin lastensairaalan polilla. Tunteja vierähti ja lounas oli siis suosiolla jätettävä väliin, muuten olisi tullut kiirus valmistaa pojan porukalle ruokaa. Vielä tuli ylimääräistä kyyditettävää, kun aika sairaalassa venyi ja tytön kirppiskamat odottivat hänen autossaan kirppikselle vientiä. Niinpä siinä välissä matkasimme vaihtamaan autoa, kamat kirppikselle, minä kotia ja isäntä autokuskiksi hakemaan potilasta polilta.
Vihdoin ja viimein sain illallisen valmiiksi ja vieraat olivatkin jo ehtineet saapua. Pian tuli myös tämä tytön poppoo sitten meille kakkuineen päivineen. Näin oli isästä ollut paljon hyötyä lapselleen tänä isäinpäivänäkin. Sellaista isäinpäivää meillä tänä vuonna vietettiin ja kakkukin maistui pikku pirpanalle, joka oli juuri oppinut kävelemään ja pisti kakkua suoraan sormilla suuhunsa ja lisääkin piti vielä saada. Oli ilo katsella tuota vilskettä. Leikki-ikäinenkin oli piirtänyt ukille ja mummikaan ei jäänyt ilman piirustuksia. Saimme molemmat omakuvat ja neljävuotiaan näkemykset lentokoneesta. Illan pääteeksi ukki vei porukan kotiinsa. Loisto ukki...eli hyvää isäinpäivää oli vietetty.

259654.jpg
Ukki opetti pikkuiselle pallon heittämistä ja hauskaa näytti olevan

259650.jpg
Isäinpäivälahjana tyynyliina "maailman parhaalle isälle"