Aika harva saa omaa historiaansa kansien väliin yksilönä. Kansakunnan, yhteisön osana kyllä.

Hmm.. ja nyt ne jo kasvattaa niitä kantasoluista. Hurjaa..

Tosiaan - Sinä olet osaltasi suuresti vaikuttanut siihen, mitä maksan siirrosta ja siihen liittyvästä tällähetkellä tiedetään. Ja kaiken sen jäkeen omaat vielä niin posiiivisen mielen!

Mikrohistoriaa, josta muodostuu se isompi kokonaisuus esim. tässä tapauksessa lääketieteen historiaan.

Tärkeä osa historiaa. Ja siellä sitten olet mukana...

Tässä on todella historialliset hetket menossa ja sinä osana sitä! Vau!

Tuosta kirjasta en ole tiennytkään vaikka taidan olla siinä muutamana numerona mukana. Täytyy tutustua jossain vaiheessa.

Lääketieteen historia, jonka saavutus liittyy sinuun. Uusi elämä. Hienoa !

kyllä sairaala elämäkin on ollut enen vanhaan todella erilaista!!

Lisäisin Annelin kommenttiin, että Sinun ansiostasi minä (ja varmaan monet muutkin) tiedämme enemmän elinsiirrosta.

todella rahan arvo on niin paljon muuttunut! mie lisäsin kuviin muutaman kolikon jotka olivat aika suuria arvoltaan "kolikoksi"!!

Siinäpä mielenkiintoista ja tärkeää historiaa.

Olen myös itsekkin lukenut tuon vihreäkantisen. Oli todella mielenkiintoinen ja yksityiskohtainen teos, jossa joissain kohdin oli (mustaa) huumoriakin mukana.
Toinen kirjanen on minulle aivan vieras.

SusuPetal: Olen kyllä hieman otettu, kun olen päässyt tarinalla mukaan tuohon lääketieteen historiakirjaan ja vielä miehen ottamalla kuvallakin. :)
Olli: Tiedä mihin tämä vielä johtaa... :)
Anneli: Jokainen siirto on varmaan lääkäreillekin erilainen ja he oppivat aina jotain uutta. :)
Neulekirppu: Nämä ovat ainoat suomalaiset tästä aiheesta kertovat lääketieteen historian teokset. :)
Leenukka: Tätä kirjaa on hauska lukea...aina hirtoria ei tunnu mielekkäältä luettavalta. :)
Tanssiva harmaa pantteri: Osana tätä kokonaisuutta. :)
Savisuti: Kirja on painettu 1997 ja ehkä sitä saattaa saada kirjastonkin kautta lainaksi. :)
Nukke: Lääketieteen historia liittyy Suomessa jo kaiken kaikkiaan tuhansiin potilaisiin, vaikka kaikki eivät olekaan näissä kirjoissa ja kansissa.
Auringonkukka: Niin varmaan ja näitä historiallisia siirtoja on tehty meilläkin vain 1964 lähtien. Alkaen munuaisten siirroista. :)
Obeesia: Tätä tietoa tahdon puolestani viedä eteenpäin, että nämä elinsiirrot ovat kannattavaa toimintaa. :)
Hilkka: Mielenkiintoista historiaa, jonka tietämys on vienyt monia vuosia, ennen kuin nämä elinsiirrot ovat onnistuneet mutkattomasti. :)
Miia: Kirjat ovat loppujen lopuksi yksi ja sama teos. Tuo harmaa on nidottu ensipainos ja vihreä on sidottu. Nimi on vaan hieman muuttunut tuossa jälkimmäisessä. Tekstit ovat lähes samat, mutta jotain pieniä eroavaisuuksia niissä on ja kuvituksessa jotain eroa myös. Minulla on nämä molemmat painokset. Harmaan ostin suomalaisesta kirjakaupasta ja toisen löysin sattumalta kirpputorilta. :)

Elämälle kiitos! -laulu tulee mieleeni, kun elinsiirrostasi kuulen. Mieleni tekee lukea kirja ja toivon, että saan sen jostain käsiini. Sydämeeni ;)

Paju: Voi, kiitos! Tuo laulu tulee kyllä itsellenikin mieleen. Kyynel vierähtää aina silmäkulmaan, kun tuon laulun kuulen. Kirjaa voi kysellä siis kirjastosta tai suomalaisesta kirjakaupasta! :) Se on Helsingin Yliopiston historian laitoksen julkaisuja 12. Suomen elinsiirtojen historia: Huhtamies, Relander

Todella arvokasta historiaa sen kokeneille yksilöille, mutta arvokasta myös lääketieteelle.

Niin, itsekin olet osa tuota Suomen elinsiirtojen historiaa ja luultavasti nimesi on jommassa kummassa kirjassa.
Pari päivää sitten huomasin tutun ihmisen kirjoittamat muistelmat kaupassa ja uteliaisuus voitti: katsoin, onko minua mainittu, ja jos, niin hyvällä vai pahalla. Nimi löytyi kirjasta – ja positiivisen asian yhteydessä. Sellainen lämmittää mieltä.

Ajattele Tarjuska,rettä nuo kirjat kertovat Sinunkin henkilökohtaista historiaasi.Siis jo "vanhaa" asiaa.Sinä elät ja saat joka aamu herätessäsi ottaa vastaan lahjan:uuden päivän.lahja se on uusi päivä meille kaikille ja kiitoksen arvoinen asia,mutta mikä siinä on,että niin harvoin muistamme kiittää.Usein vasta sitten,kun olemme eläneet hyvin lähellä tämän elämän ja tuonpuoleisen rajaa tai aivan rajalla.

Tuo on säilyttämisen arvoinen dokumentti lapsenalapsillekin. Minun mummoni on kirjoittanut sairaudestaan omakätisesti kirjan, joka tietenkin jossain vaiheessa jäi kesken.. Sitä ole koskaan julkaistu. Mutta mielessä on ollut..

Olet tehnyt suurenmoista historiaa niinkin vaikean asian kautta ja jakanut tietoa ja uskoa niin monille. Asian ollessa "pienessä mittakaavassa" itselläni luin sivujasi, mutta onneksi kaikkeen , mitä podin maksassani, löytyi selitys käytettävistä olleista lääkkeistäni. Nyt ok. Vaan pelästyy pieni ihminen. Selviytymistarinaasi olen lukenut usein ja ihmetellyt tahdonvoimaasi. Tämä historia on juuri oikealla paikallaan tässä.

Suuria ja hienoja asioita. Hienoa että olet päässyt kirjaan mukaan, onnea. Varmaan se merkitsee sinulle paljon, kaiken kokemasi jälkeen.

Tarjuska, blogimaailman tiedonjulkistamispalkinto kuuluisi sinulle. Kerrassaan hienoa työtä teet.

Sinut on haastettu meemiin.

Onpa sinulla hyvä kuva historiaan ja vielä olet kuuluisakin ;) Eikös ne jotka kirjoihin ja kansiin pääse, ole kuuluisia.
Monta touhua sinulla on taas ollut ja tapaamisia. Toivottavasti olet jo kokonaan topipunut siitä tulehduksesta. Sitä ei mielellään syö yhtään enempää pillereitä kuin on ihan pakollista, meikäläinenkään, vaikka onkin oma maksa.
Siunausta sinulle ja miehellesi, olkoon viikonloppune oikein mukava :)