Nyt vasta sen hoksasin, että blogillanihan oli pari päivää sitten synttärit...ensikontakstista tähän "Elämä on elämää" blogiini sain 12.2.2006, jolloin Maijun avittamana perustin tämän blogini, aluksi tarkoituksena tuoda siihen omia kuvataideharjoitteitani. Hetkessä huomasin, että vähän köyhäksi jää sisältö, jos en mitään muuta keksi. Päätin kirjoittaa avoimesti elämästäni sirtomaksan turvin ja mitä kaikkea tähän uuteen mahdollisuuteeni muuta kuuluu. Neljässä vuodessa on ollut paljon kerrottavaa ja ennen kaikkea kuvattavaa. Nyt viime vuoden aikana olen vain heittäytynyt vähän laiksanpuoleiseksi...vai olenko sittenkään? Välillä täällä ja välillä muualla. Hairahduin jossain vaiheessa Netlogin puolellekin, vaan sydämäessäni tunnen kuuluvani tänne vuodatukseen enemmän ja tänne kirjoitan kuuulumisiani sekä tekemisiäni. Nyt olen vain nyhjännyt luvattoman paljon tuolla FB:n puolella. Aika, ajoin tulee outo omantunnon pistos, että pitäisi muuttaa tapojaan ja kirjottaa välillä enemmän myös tänne blogin puoleeleen. Kuvahaasteet ovat kuitenkin olleet ne, jotka viimeistään ovat minut tänne raahauttaneet. Ehkä nekin voivat toisia tylsistyttää, jos mitään muuta täällä ei ole vuodatettavana.

Tässä ensimmäinen postaukseni 12.2.2006...jota ensimmäisenä kommentoi 13.2.2006 sisareni Kirsi.

Kiitos kuitenkin kaikille blogiystäville ja muille blogiini eksyneille, että olette kaikesta huolimatta jaksaneet täällä käydä, vaikka kaikkeen en ole ehtinyt kommentoimaan tai käymään vastavierailulla. Yritän muuttaa tapojani, jos nyt vanha koira enää oppii. Yritys hyvä... :)

Tässä viimeinen oma ottamani kuva blogissani, josta mieluusti jaan teille ruusut kiitokseksi näistä 4:stä vuodesta! ♥ Toki vielä blogini jatkaa ja tervetuloa jatkossakin tänne jakamaan ilojani ja surujani.

Kiitos! ♥