Eilen siis olimme pitkästä aikaa tanssimassa, ihan oikeassa tanssipaikassa. Taisimme tanssia aivan hullun lailla, koko illan. Loppuillasta tuntuikin jo jalkapohjissa kihelmöivän. Se on aivan vierasta minulle, että suosiolla jätän viimeiset valssit tanssimatta, mutta nyt oli sellainen tunne, että riittää tältä erää.

Jaloissani tuntuu olevan nivelrikkoa ja niihin en saanut aloittaa tiettyä lääkitystä, pari vuotta sitten. Nyt näyttää siltä, että elinsiirtolääkärit ovat suopeimmin silmin katsoneet muiden kohdalla vastaavaa tilannetta ja tuota kyseistä lääkettä ovat jo muut saaneet. Ajattelinkin ottaa asian puheeksi, seuraavalla kontrollikäynnillä.

Vaikka liikun kolme kertaa viikossa, niin pohkeisiini en saa tiettyä lihasvoimaa palaantumaan. Voisin kyllä periaatteeessa tanssia vaikka viisi kilometriä, mutta juosten en pääsisi eteenpäin ja tuon kävelymatkankin kanssa tulisi ongelmia. Jalkateristäkin puuttuu kiinnityskudokset lähes kokonaan. Siksi kai jalkani väsyvätkin nopeasti.

Tanssijalat, joita vipatti blogissani jo kesällä 2007

Yöllä heräsin tosi kiusalliseen jalkasärkyyn ja suonenvetoon. Jalkapohjiani ja nilkkojan kramppasi ja niissä tuntui viiltävä kipu ihan polvitaipeisiin asti. Pohkeita särki ja siihen ei auttanut  feldengeeli, eikä kylmägeeli. Laitoin tuplasukat jalkaani, mutta jalkoja kouristi ja vilhloin niin, että melkein kyyneleet tulivat silmiin. Lopulta otin sen kielletyn lääkkeen eli ketoriinin ja sitten käärin jalta lämpimän fleesehuovan sisään ja jossain vaiheessa uni tuli sitten silmiin. Tosin taisi olla jo aamun tunnit käsillään. Heräsin herätyskellon pärinään, mutta yksinkertaiseseti en olisi jaksanut nousta ylös ja jalat tuntuivat vielä kivuliailta. Niinpä päätin soittaa vesijumppakaverilleni ja ilmoittaa, että jätän suosiolla vesijumpan tältä päivää ja jatkoin huonolla omalla tunnolla uniani.

Harvoin jätän vesijumppaa, pelkkää laiskuuttani, mutta nyt en jaksanut kuitenkaan lähteä. Huomenna ei sitten pidä missata kuntosalia ja lauantaina pitäisi jaksaa seistä Narikkatorilla pari tuntia jakamassa prosyyreitä ja ilmapalloja. Jalat pitäisi silloin olla taas tukevassa kunnossa.

Edit:

Piti vielä lisätä kuva tanssikengistäni. Näissä lattarikengissä on korkoa neljä senttiä. Sen korkeammalla korolla en pysty liikkumaan. Toki kengät vaikuttavat jalkohin ja voivat aiheuttaa siten tanssin vaikutuskesta, tuota särkyä. Normaaleissa kengissäni on aivan matala kanta, korkeintaan pari senttiä. Tämä pienikin korkeusero voi väsyttää nilkkoja ja siksi varmaan niitä kramppejakin sitten tulee tanssimisestakin. Nämä tanssikengät ovat kyllä monissa tansseissa palvelleet. Ostin ne taannoin, kun aloitimme yhdessä tanssiseurassa harjoittelemaan, joskus 90-luvun alkupuolella. Tuntuu pitkältä ajalta ja nyt vasta ajattelin, että onpas niillä ikää. Kuitenkaan niillä ei ole tanssittu niin usein, jotta ehjät ja ihan passelit ne vielä on lattialle, eikä paina mistään.