Maksako vaivaa? Et ole yksin……Maksatapahtuma

Munuais- ja maksaliitto järjestää maksaillan torstaina 15.5.2008 klo 17.30-19.30 Töölön kirjastossa, Topeliuksenkatu 6, Helsinki

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille pääkaupunki-seutulaisille, joilla ei vielä ole tietoa maksasairauksista ja munuais- ja maksaliitosta sekä Uumusta.

Maksaillassa kuullaan asiantuntijaluento, jonka pitää apulaisylilääkäri Perttu Arkkila

Kokemusasiantuntijoina tilaisuudessa puhuvat Harri Jääskeläinen sekä omaisen roolista hänen vaimonsa Maija Jääskeläinen. Uumun järjestösihteeri Sirpa Martinviita kertoo potilasyhdistyksestämme. Paikalla on myös Hanna Eloranta Munuais- ja maksaliitosta.

Tilaisuudessa on kirjoitustulkkaus ja se sopii myös huonokuuloisille!

Tilaisuuden järjestäjä: Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU ry
www.uumu.fi

Tietolinkit:
www.musili.fi
www.uumu.fi

Vapaa pääsy!

Tänään oli mielenkiintoinen ja historiallinen päivä. Aamusta suuntasin matkani kohti Liittomme toimistoa, jonne kokoontui parisenkymmentä arjen asiantuntiaa maksasairaukisen saralta. Liitto järjesti ensimmäisen maksavastaavien tapaamisen. Tilaisuuteen oli siis tullut ympäri Suomea runsain joukoin vapaaehtoisia maksavastaavia, joiden tarkoitus on omilla jäsenalueillaan vielä maksatietoa eteenpäin ja kerätä samaa kokenieta yhteen ja kehittää toimintaa alueellaan ja antaa kasvot maksasairauksille.
Päivä oli erittäin mielenkiintoinen ajatuksen vaihtoineen sekä luentoineen. Kuutisen tuntia kului verkkaisesti ja päivän päätteeksi meillä oli vielä johtoryhmän kokous, joten kello oli jo viiden maissa, kun vihdoin pääsin koitiin päin. Oli erittäin antoisa päivä.

Medi-Uutiset uutisoi (8.1.2008), että Helsingin yliopistossa on tarkistettu tänä vuonna väitöskirja sappikirroosin lääkehoidosta (LL Henna Rautiainen). Tutkimuksessa oli ursodeoksikoolihappoon yhdistetty budesonidi-kortisoni, ja tulokset olivat pelkkää urso-hoitoa paremmat. Ursodeoksikoodihappo on lääkenimeltään Adursal.

Maksan vajaatoimintaan johtava sappitiekirroosi yleistyy massa ja muissakin länsimaissa, mutta samaan aikaan sen ennuste paranee eli elinikä pitenee.
Tiedoksi tämä asiasta kiinnostuneille, joten käykää lukemassa PBC:tä (Primaarinen Biliaarinen kirroosi) koskeva artikkeli. Tosin myös oma perussairauteni kuuluu olennaisesti tuohon ryhmään ja se on myös sappitiekirroosi, mutta poikkeaa hieman tuosta PBC:stä. Se on PSC eli Primaari Slerosoiva kolangiitti eli sappiteiden ahtautuma, joka johtaa myös kirroosiin. Toisn siinä taudissa on suuri riski sairastua sappiteiden syöpään, jos siirtoon ei ryhdytä tarpeeksi varhaisessa vaiheessa.

Hyvä, että näistä sappitiekirrooseista saadaan lisää tutkimustietoa ja lääkehoitoja kehitellään. Näin potilaat voivat saada useita lisävuosia elämälleen.

Kuva on lainattu täältä mtv3:n ohjelmatiedoista.

Suosittelen tänään: Mtv3, 45 minuuttia klo 20-21....kohutusta Herbalifestä, jonka on todettu vaurioittavan maksaa:

Arvostettu lääketieteellinen Journal of Hepatology -lehti julkaisi viime vuonna kaksi tutkimusta, joissa todettiin Herbalife-tuotteiden käytön aiheuttavan maksavaurioita. Euroopan maksantutkijoiden julkaisun päätoimittaja kehotti kiinnittämään huomiota näiden tuotteiden käyttöön.

Herbalifen kaltaiset ravintolisät ja luontaistuotteet luokitellaan Suomessa elintarvikkeiksi, joita ei valvota säännöllisesti etukäteen. Herbalife-tutkimuksen tultua julki Suomen viranomaiset ovat kuitenkin päättäneet tutkia tilannetta tarkemmin. Tuotetta ei kuitenkaan vedetä pois markkinoilta tähänastisen lääketieteellisen tutkimuksen perusteella.

Herbalife puolustautuu syytöksiä vastaan ja vakuuttaa tuotteidensa turvallisuutta. Yrityksen maailmanlaajuinen liikevaihto on kovassa kasvussa, ja tuotteilla on seitsemän miljoonaa käyttäjää, joista arviolta 100 000 Suomessa.

-Tuotteissamme ei ole mitään, mitä et voisi ostaa ruokakaupasta, sanoo Skandinavian Herbalifen johtaja Borre Gjersvik.

Kirjoitin aiemman postaukseni samasta aiheesta 27.12.2007, joka on luettavissa täältä.
Samasta aiheesta kirjoitti Wikiuutiset 27.12.2007: "Herbalife tuotteista maksavaurioita".
Tämän päivän ohjelma on nähtävillä uusintana huomenna 10.1.2008, klo 11:10 alkaen mtv3:lla.
Video nähtävillä MTV3:n sivustolla.

Itse olen vuosia ihmettelyt, kuinka lehdissä ja ilmoituksissa kaupataan Herbalifetuotteita kotimyynneissä. Nyt oli Hesarissa Euroopan maksatutkijoiden julkaisu "Journal on Hepatology". Tutkimuksen mukaan ainakin 22 ihmistä on saanut maksavaurion kyseisistä tuotteista. Kahdelle heistä piti tehdä pikaisesti maksansiirto, maksan toiminnan pettäessä.
Tutkimuksen mukaan Suomessakin on kokemusta luontaistuotteiden aiheuttamista maksavaurioista. 1990-luvaulla reumakipuja helpottamiseksi syötettyjen Chapparal-tuotteiden takia joutui aikoinaan kuusi ihmistä käymään Hyks:ssä, kun heidän maksansa petti äkillisesti.

Varoituksena sanottakoon, että luontaistuotteet luetaan elintarvikkeisiin, eikä niitä valvota etukäteen. Monissa luontaistuotteissa käytetään kasvien aineosia ja useassa sadassa kasvilajissa tiedetään olevan maksavaurioita aiheuttaivia aineosia. Tällaisia ovat mm. rohtovirmajuuri ja raunioyrtti.

Herbalife tuotteista jäi selvittämättä, että mitkä aineosat niissä vahingoittaa maksaa. Yhtiö kun kieltäytyi kertomasta tuotteiden tarkkaa sisältöä.

Helsingin-Sanomien verkkosivustolta löytyy lisää tästä tutkimuksesta.



Kuva on täältä.

Kaikki myrkyt kulkevat maksan kautta ja se toimii ikään kuin suodattimena, joten varjele maksaasi kaikilta ylimääräisiltä ja tuntemattomilta myrkyiltä.

Olette varmaan ihmetelleet, että minne katosin? Torstaista lähtien on ollut vähän hiljaista blogirintamallani. Ensinnäkin syy hiljaiseen torstai-päivään johtui muista hommista ja iltapäivästä olinkin hieman blogipimennossa. Tosin mielentilani oli silloin hieman kiukkuinen ja tätä postausta olisin halunnut päästä heti kirjoittamaan....arghhh...Torstaina ei Sonera yhdistänyt nettiin, enkä myöskään sähköpostejani päässyt lukemaan. Soittelin sukulaisille ja kyselin, että onko heillä ongelmia...ei ollut. Vaihtoehtoiksi jäi, että omassa koneessa voi olla viallinen modeemiyhteys tai Soneralla tökkii. Yritinkin soitella palvelunumeroon, josta kuulin tiedotteen, että jotain vikaa on havaittu ja sitä parhaillaan korjaillaan. Vielä aamu neljältäkään ei ollut vika korjaantunut. Perjantai-aamusella kahdeksan aikaan havaitsin, että nettiyhteys toimii jälleen eli koneeni ainakin on kunnossa. Vuorokauden verran siis yhteys Soneraan on ollut poikki. Perjantaina en sitten ehtinyt kirjoittamaan mitään, kun kiiruhdin jalkahoitoon ja sitten mökille iltapäivällä.

Nyt siis asiaan. Torstaina päätin toimittaa Munuais- ja maksaliiton ( eli Musilin) Maksapäivää koskevan esitekamppanjani. Posti-Patehan toi muutama viikko sitten minulle muutaman julisteen, jossa kerrottiin, että kansainvälistä maksapäivää vietetään maanantaina 1.10.2007. Näitä julisteita on tarkoitus jakaa sairaaloihin, terveyskeskuksiin sekä apteekkeihin ym. paikkoihin.
Käväisimme äitini kanssa ensin lahjaostoksilla ja sitten poikkesimme samalla matkalla Malmin Terveysasemalla. Suuntasin kulkuni kohti vahtimestarin työpöytää, joka oli remontoitavan terveysaseman ala-aulassa. Ympärillä oleva tila oli pussitettu muovein ja suljettu varsinaiselta toiminnalta. Tähän terveysasemaan kun tullaan yhdistämään Pukinmäen terveydenhoitopalvelut remontin jälkeen. Kyselin vahtimestarilta, että mihinkähän voisin asettaa kyseisen julisteen, joka viittaa kansainväliseen maksapäivään parin viikon päästä. Vahtimestari osoitti seinää ala-aulassa ja tilassa ei ollut mitään muuta toimintaa remontin vuoksi, kuin verenpainemittauksen itsehoitopiste. Tuumasin, että eihän tämä plakaatti täältä ketään tavoita eli olisiko mahdollista saada se näkyviin johonkin julkisempaan paikkaan, kuin remontin keskelle tyhjään tilaan. Minut ohjattiin hoitajien pakeille. Esitin asiani ja hoitajat tuumasivat, että seinille ei saa laittaa mitään ja ilmoitustaululle ei mahdu, joten vähissä on paikat. Kysyinkin, että jos yläkerrassa on toimintaa, niin voisiko siellä olla paremmin tilaa.
Suuntasin kulkuni kohti kerrosta ylemmäs. Siellä tutkin ilmoitustauluja, jotka olivat jo täynnä muita prosyyrejä. Seinillä oli monen moisia esitteitä ja julisteita. Yläkerran hoitajat taas tuumasivat, että seinille ei saa laittaa, vaikka siellä kyllä seinillä olikin muita esitteitä. Hoitaja kuitenkin teki tilaa eräälle ilmoitustaululle esitettäni varten, vaikka paikka taisi olla ns. lastenneuvolan puolta. Mietinkin, että kyseessä on kansalaisten terveyden edistäminen ja puolesta puhuminen, mutta yhteistyö terveydenhuoltoon liittyvien potilasjärjestöjen kanssa ei näytäkään olevan niin saumatonta.

Suuntasimme kulkumme Malmin sairaalaan. Sisääntuloaulassa ei ollut vahtimestaria paikalla, joten suuntasin kulkuni poliklinikan vastaanottoon. Siellä vastaanottovirkailija kehoitti menemään vahtimestarin pakeille asiasta. Huomasin luukun vieressä ison infotaulun, jossa oli runsaasti tilaa. Kyselin vikailijalta, että jospa siihen saisin tuon plakaattini laittaa. Onneksi lupa irtosi ja tarvittavat nupitkin sain esitteen kiinnittämistä varten. Tämä yhteistyö sujui melko saumattomasti.

Jatkoimme matkaa Malmin apteekkeihin. Ensinnäkin menimme yksityiseen vanhaan apteekkiin. Lupa irtosi esitteen laittamsita varten, mutta vain tuulikaappiin, kun muualle ei voi laittaa. Siihen ikkunaan sitten teippasin tuon maksapäivän julisteen.

Vielä oli suunnattavana matka Yliopiston Apteekkiin, josta minulla oli kyllä jo ennakkoaavistus. Kysyin apteekin kassalla istuneelta myyjältä, että voivatko he laittaa tällaisen esitteen seinälleen? Myyjä meni kyselemään asiasta proviisorilta ja palasti kielteisen kannan kanssa. Heidän seinilleen ei voi laittaa mitään esitteitä. Selitin, että tämä on terveydenhuoltoon littyvää, mutta heillä kun ei ollut asiaan liityvää paikkaa järjestöjen esitteille. Lähdin vähin äänin apteekista ja kylmän rauhallisesti...kansalaistottelemattomasti...asetin juhlisteen teipillä liikekeskuksen käytävän seinään, apteekin viereen ja viinakaupan vastapäätä huomioitavaksi:



Olin kyllä hieman raivoissani asiasta. Jatkuvasti saa lukea asioita viinan vaarallisuudesta ja siitä, että jotain pitää tehdä asialle. Kuitenkaan ne tahot, joita asia koskee eivät ota mitään kantaa siihen eli terveyskeskukset eivätkä liioin apteekitkaan. Yliopiston apteekki kerää kanta-asiakkaita ja tarjoaa palveluitaan, mutta terveydenhoito ei heitä kiinnosta tässä määrin. Tosin on ymmärrettävää, että jos ihmiset pitävät terveydestään huolta, niin lääkkeitä ei tarvita sairauden hoitoon ja se taas on apteekin tuloista poissa.

Perjantain Uutislehti 100:ssa kerrottin, kuinka "Yhä useampi syrjäntyy tai sairastuu alkoholista". Alkoholin käytön ongelmat ovat kasvaneet vuoden aikana  ja kasvu jatkuu edelleen. Alkoholikuolemien määrän arvioidaan lisääntyvän ja myöteistä käännettä ei ole näköpiirissäkään. Terveyden edistämisen keskuksen julkistamaan Päihdebarometri 2007:ään vastasi yhteensä 136 kunta- ja järjestöjohtajaa. Päihdebarometrin mukaan lastensuojelun kusannuksia syntyy entisestään lisää alkoholinkäytöstä. Ongelmat ovat kasvaneet niin näkyiksi, että kunta- ja järjestöjohtajat ovat heränneet vaatimaan pontevasti ennaltaehkäisevää päihdetyötä.

Näin huomioiden ongelma olisi yhteinen asia, johon tulisi puuttua ehkäisevästi monella saralla. Itse jäin miettimään, että mikä maksaa vaivaa tuon julisteen esilletulon laittamisen suhteen, kun tarvitaan vain 1/4 neliön tila seinästä yhtä esitettä varten parin viikon ajaksi. Jospa se laittaisi edes yhdenkin ihmisen ajattelemaan maksaansa ja sen tärkeyttä. Toivottavasti tuo juliste edes viinakaupan vastapäätä herättää pinoista omantunnon pistosta ja joku jättää sen perjantaipullonsa ostamatta.


kuva on täältä.

Olisihan se hienoa, että voitaisiin kaikki pitää tällaista Muslin perhe- ja nuorisotoimintaa tukevaa t-paitaa päällämme. Tällaisia paitoja voi tilata täältä.

Toki on sitten myös niitä muita maksasairauksia, joihin ei alkoholilla ole mitään tekemistä. Kuka tahansa ja missä tahansa, voi koska tahansa sairastua maksasairauteen...elintavoistaan huolimatta. Lisää asiasta 1.10.2007 Muslin nettisivustolta.

Parisen viikkoa sitten laitoin vastineen Helsingin Sanomiin mielipidesivulle Elinluovutuskorttia käsittelevään artikkeliin.



Ajattelinkin jo, etteivät julkaise vastinetta, mutta tänään se oli Helsingin Sanomissa ja aika näyttävästi esillä. Kiitos Hesarille. Kiitos myös kaikille, jotka ryhtyvät tuumasta toimeen. Kiva, kun pienen ihmisen sanakin tulee joskus kuuluville.
Minulle tulee vain viikonlopun Hesari toistaiseksi. Tosin ei ole ollut viikonloppuna kovinkaan paljon ollut aikaa selailla lehtiä. Tänään päivällä ystäväni Silja soitteli ja kyseli, että onko tullut monta soittoa jo lehtijutusta? Enpä edes tiennytkään, että juttuni oli lehdessä. Kotiin tultuani sen artikkelin sitten löysinkin sieltä.

Ensimmäinen yleisömenestys näytti olevan eilispäivänä blogissani, kun uusi sivupohjani temppuili ja jaakotar oli hukassa. Yhden päivän aikana oli blogissani vieraillut tai satunnaisesti käynyt 847 kävijää. Taitaa olla suurin määrä tähän mennessä mitä olen huomioinut. Normaalimäärä on noin kolmas - neljännes tuosta. Tosin kommentteja jättää vain murto-osa kävijöitä. Toki on ilo huomata, että jokin täällä kiinnostaa ainakin joitaikin kävijöitä.

Tänään oli taas kuntosalipäivä ja kiiruusti lähdin kotoa kävelemään omakotitaloasutuksen läpi naapuri lähiöön pysäkille, josta pääsen mukavammin bussilla paikkaan X. Liukuesteet oli hyvä laittaa kenkiin, jotta ei tulisi ikäviä yllätyksiä matkalla. Pakkanen ja lumi oli kauniisti kuurannut puiden oksia ja jos ei olisi ollut niin kiirus, niin mieleni olisi tehnyt kuvata kauniita lumisia puiden oksia ja hankia. Pakkasta oli yli 20 astetta. Kuntosalilla oli alkulämmittelyä pallon kanssa. Mietin, että mikä ihme saa kurkkuani kuristamaan ja vetoni aivan loppuun kevyehkön jumpan aikana. Luulempa, että tuo verenpaine vaan tekee taas tepposiaan eli laskee näköjään liian nopeasti kun tulee äkkinäisiä nousuja tai tiettyjä liikkeitä. Samanlainen tunne tuli loppuvenyttelyn aikana. Kuntosalin jälkeen olin päättänyt mennä Pasilan kirjastoon kuuntelemaan yleisöluentoa maksasairauksista ja niiden hoidoista. Tilaisuuteen oli kutsuttu väkeä keskussairaalan poliklinikoiden ja terveyskeskusten kautta, Hesarin minne mennään-palstan kautta sekä aluelehden välityksellä ja netin kautta ym. Mielessäni ajattelin, että näinköhän jokunen ihminen saapuu tai korkeintaan pari kymmentä. Olin hämmästynyt, kun auditoriossa oli 100 paikkaa ja kaikki täyttyivät ja lisää istuimia kannettiin vielä kirjaston puolelta. Laskujen mukaan paikan päällä oli 109 henkilöä. Osa oli maksapotilaita, osa varmaan hoitohenkilökuntaa, läheisiä tai muuten asiasta kiinnostuneita. Ylilääkärin luennnon jälkeen oli vielä potilaspuheen vuoro sekä järjestön pieni esittely. Materiaalia eri maksasairauksita oli jaossa ja esitteitä ja järjestön lehtiä. Tilaisuus tavoitti hyvin juuri sitä kohderyhmää jota haluttiinkin.
Mieheni sukulainen oli mukanani ja lähdimme junalla kohti kotia. Siinä se matka taittui rupatellessa, kunnes havahduin junan lähtiessä eräältä asemalta, että missä mennään? Ikkunasta näkyi Prisma ja Citymarket. Hui kauhistus...sehän oli oma asemani ja juna oli jo lähtenyt jatkamaan matkaa. En ollut varma, että pysähtyykö se enää Helsingin puolella vai onko seuraava seisake Vantaan puolella. Soitin miehelleni ja jäin seuraavalla asemalla junalsta. Tähyilin pimeäassä, että missä olen. Seisoin Helsingin Puistolan asemalla. Sanoin tulevani seuraavalla junalla takaisin päin, mutta jos olisin mennyt Tikkurilaan, niin lippuni arvo ei olisi riittänyt ja rahaakaan ei ollut. Onneksi pääsin turvallisesti kotitantereelle ja mies käveli vastaan. Matakailu avartaa. Harvoin tulee mentyä junaan muualta kuin rautatieasemalta ja nyt kun tulin väliasemalta ja pikaisella junalla joka ei seisahdu joka asemalla, niin matka meni rupatellessa odottamattoman nopeasti. Kaikki pitää oppia kantapään kautta ja näin tietää seuraavalla kerralla olla skarppina, jotta osaa jäädä junasta ajoissa. Onneksi ei ollut matkalla pikajuna pohjoiseen. :))

Aina sitä luulee tietävänsä maksasairauksitakin kaiken, mutta taas tuli uutta tietoa matkaan ja osa surullista tilastotietoa, joka koskee sitä ryhmää, joka ei hyödy maksansiirrosta mitään.

Edit 1 (26.1.2007, klo 1:35):
Hesarin sivustolta näette Wagnerin elinluovutustestamentin...

Eilen illalla tuli tv:n neloskanavalta illalla dokumentti Philadelphialaisesta pikkuisesta 6 vuotiaasta Akirasta, joka jäi ikävin seurauksin auton alle. Hänellä todettiin aivokuolema, joten elimistö toimi vain hengityskoneen avulla keinotekoisesti...aivoissa ei ollut enää mitään toimintaa. Samaan aikaan Belinda odotti uutta sydäntä. Hän oli sairastanut lapsesta asti sydänsairautta ja sydän oli niin huonossa kunnossa, että tahdistimen avulla pysyi hengissä, mutta edessä olisi mahdollisesti äkkikuolema ilman siirtoelintä. USA:ssa yli 50 ihmistä saa joka päivä elinsiirron...aikamoinen määrä. Philadelphiassa n. 4000 ihmistä odottaa uutta elintä ja vain osa ehtii saamaan siirtoelimen, joten moni menehtyy sitä odottaessaan siirtoelimen puutteeseen. Kaikille ei siis riitä elintä, vaan jokainen elinsiirre on arvokas.

Belinda odottaa sydäntä. Akiran äiti päätti luovuttaa tytön elimet. Surevan oli tehtävä päätös, joka voisi pelastaa tuntemattomia. Soveltuuko sydän ja muut elimet, niitä tarvitseville? Tyttö pidetään hengityskoneessa, vain se pitää elimet kunnossa. Transplantaatiokeskuksessa arvioidaan, kuka sairain tarvitsee eniten elintä ja kenelle se parhaiten soveltuu.

Kiinnitin itse huomioni dokumentissa siihen, että Amerikassa isä- tai äitipuolikin saattoi luovuttaa munuaisensa lapsipuolelleen, jos vain veriryhmä ja kudostyypitys täsmäsivät. Suomessa kelpaa omaisluovuttajaksi vain verisukulainen ja yleensä se on jompi kumpi vanhemmista tai joku sisaruksista. Vieraalta luovutettavassa elimessä ratkaisee munuaissiirteen osalta kudostyypitys ja veriryhmä, maksansiirrossa taas kudostyypityksellä ei ole niin väliä, mutta koko ja veriryhmä ovat tärkeitä. Oli jotenkin kauheata ajatella, että amerikassa esimerkiksi ei siirtoelimiä riitä läheskään kaikille, joten niin moni ei saa uuden elämän mahdollisuutta. Toiminta näytti olevan muutoin aika samankaltaista, kuin meillä Suomessa. Suomessa tehtiin viimevuonna 52 maksansiirtoa, joka on keskimääräisesti 1siirto per viikko.
Katselin taas silmä tarkkana tätä dokumenttia, sillä kaikki tällaiset ohjelmat ovat kiinnostavia kun itse on kokenut samoja asioita. Tuntee sen tuskan ja pelon, jota asiaan liittyy ja siihen, että selviääkö hengissä ja ehtiikö saamaan uutta elintä. Onneksi Belinda selviytyi sydänsiirrosta ja muutkin dokumentin henkilöt saivat uuden elämän.

KANSALAISTALKOOT

Aamuvarhaisella tuli tv1:ltä Kansalaistalkoot, jossa oli Munuais- ja Maksaliiton vertaistukijoiden Sirpan ja Maijan haastattelu, sekä toiminnan johtajan haastattelu "Et ole yksin"-projektista. Projekti aloitettiin viime syksynä, jolla haetaan järjestöön myös maksasairaita jäseniä ja mietitään miten heitä voitaisiin auttaa. Ensi viikolla on 23. 1. 2007 Maksatilaisuus Paslilan kirjaston auditoriossa, joka on kohdennettu juuri niille maksasairaille, jotka tarvitsevat tietoa maksasairauksista ja niiden hoitomuodoista. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Kannattaa tulla, jos asia koskee tai koskettaa sinua tai läheistäsi tai haluat tietoa terveydenhoitonäkökulmasta. Tilaisuus alkaa klo 17:00 ja paikan päällä on gastroenterologian ylilääkäri luennoimassa ja lisäksi kuullaan potilaspuheenvuoro, maksansiirron saaneen kertomana. Osoite on Kellosilta 9 ja paikkana siis Itä-Pasila, Pasilan kirjaston auditorio. Tilaisuus kestää pari tuntia.

Aamu tv1:n videopätkän voit käydä kuuntelemassa  ja katsomassa täältä.



Virallinen kutsu "Maksako vaivaa?"- luentoon oli eilisessä Helsingin Sanomissa ja löytyy myös täältä.