Perjantaina teki kovasti mieli jotain makeaa. Kaapin kätköstä löytyi marenkikakkulevyjä. Niinpä vatkasin Flora Vispiä ja olin ostanut pari pakettia espanjalaisia mansikoita. Niistä syntyi sitten tällainen luomus, joka oli illalla tuhottu hetkessä.



Varsinainen laiskan leipurin kakku, mutta silti aina yhtä suussa sulavaa. Tosin siinä on kaikkea mahdollista, jota pitäisi välttää, mutta kaikki hyvähän on aina kiellettyä.

Torstaina tein pitkästä aikaa vohveleita vohvelinpaistokoneella. Se on lojunut yläkaapissa ehkä muutaman vuoden käyttämättömänä ja nyt tuli mieleeni ottaa se jälleen käyttöön. Tein litran taikinan "kiellettyä herkkua" ja tällaisia herkkuja siitä syntyi:



HERKKUVOHVELIT

7kpl:

2 munaa
3dl maitoa
1 dl vettä tai vichyä
0,5 tl suolaa
3 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
3 rkl (25 g) sulatettua voita tai margariinia

Tuplaa taikina, jos haluat tehdä isomman määrän. Itse tein 1½ kertaisen ohjeen mukaan eli noin 10 vohvelia valmistui taikinastani.


kerman ja hillon kera siitä saa...kaksin verroin parempaa....



Sitä mukaa kun vohvelit kypsyivät, niin läjä väheni, jostain kumman syystä.



Vähiin käy taikina, kuten myös vohvelitkin...



Vohveli koostuu hyvistä sydämistä!



Sydämellisen hyvää ystävänpäiväviikon alkua teille ja silloinhan voisi vaikka tarjota vohveleita ystäville ja perheelle!

Tänään päätin tehdä jälleen sämpylöitä, koska leipä pääsi loppumaan ja sen vuoksi ei viitsinyt kauppaan lähteä. Taikinasta saa nopeasti pyöräytettyä pellillisen sämpylöitä, kun vain ryhtyy tuumasta toimeen.
Viimeviikon valokuvatorstain haasteeseen tuli laitettua sellainen kuva, jotta pelkäämpä pahoin kaikkien lukijoitteni luulevan minua vallan poropeukaloksi leipomisen suhteen.
Täytynee vallan todistella, että ei siinä leipomisessa ihan joka kerta niinkään käy. Näyttää tosin olevan hieman selittelyn makua tässä, mutta todistaa täytyy, että hyvin on sentään joskus ne pullat ja sämpylätkin uunissa ja taikina pysyy omassa kulhossaan, eikä valu lattialle tai pöydälle.



Näyttää pysyvän taikina kulhossaan...



Tästä siis aloitetaan...



Veitsellä palastellen ja pyöritellen sämpylöiksi.



Valmiina pellille ja uuniin.



Tässä onnistuneen työvaiheen tulos ja nyt vielä odotellaan, että ollaan polttamatta sämpylöitä "poroksi".



Tässä siis lopputulos...ja nyt pääsee maistelemaan näitä.

Sämpylät tein dämpyläjauholla, jossa oli eri viljalajeja, mutta lisäsin taikinaan vielä kolme desiä kauraryynejä. Puolen litran taikinasta tuli 14 muhkeaa sämpylää, josta osa tulikon jo uunituoreena puputeltaua iltakahvin kanssa.

Tänään oli tulossa yllärivieras ja kaapissa ei näyttänyt olevan mitään kahvin kanssa tarjottavaa. Niinpä päätin pikaisesti tehdä omenapiirakan.



OMENAPIIRAKKA

3 munaa
3½ dl sokeria
100 g margariinia
1½ dl maitoa
4½ dl vehnäjauhoa
2½ tl leivinjauhetta

1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.
2. Kiehauta maito ja rasva kattilassa ja lisää muna-sokerivaahdon joukkoon.
3. Lisää vehnäjauhoihin leivinjauhe ja sekoita taikinan joukkoon kevyesti sekoittaen.
4. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratun uunipellin päälle.
5. Kuori 5-6 omenaa, poista siemenkodat, viipaloi omena ja levitä riveihin taikinaan hieman limittäin.
6. Ripotttele pinnalle kanelia ja hienoa sokeria.

Paista piirakka 225 asteisessa uunissa, noin 20 minuuttia eli kunnes sen on kauniin kullan ruskea.
(Tuo omani sattui paistumaan aavistuksen verran liian tummaksi). Tässä on vähän kakkumainen taikina ja tuo on oma lempparipiirakkani, ei liian rasvainen ja mukavan kuohkea.

Launataina saatiin mökkivieraita ja ajattelin tehdä pizzaa. Tein pohjataikinan nousemaan ja täytteeksi olin varannut jauhelihapizzan tarvikkeet.

JAUHELIHAPIZZA:



Tässä jauhelihapizza odottaa uuniin laittoa ja kypsentämistä.



Tässä tämä illallispizza valmiina nautittavaksi. Täytyy kyllä todeta, että hyvää se oli, sillä vain pieni kannikka jäi syömättä. Tosin tämä ei ole minullekaan oikein sallittua herkkua, mutta välillä pitää nauttiakin. Sellaisista oikeista pizzererian mausteuista pizzoista en välitä, mutta tällaiset omatekoiset, joissa ei ole liikaa mausteita maistuvat minullekin.

Taikinaa jäin pieni könttäpala jäljelle ja siitä ajattelimme tehdä yhden pikkupizzan jauhelihasta, mutta lihatäyte meni kokonaan tuohon pellilliseen. Mietimme pitkään, että onko kaapissa mitään taikinan päälle, mutta vähissä oli ylimääräiset mökkimurkinat. Niinpä nuoret saivat kuningasajatuksen eli halusivat kokeilla oikein "mökkimiehen pizzaa". Kaapissa oli pieniä eineslihapullia sekä grillimakkaraa. Halusivat kokeilla miltä maistuisi sellainen sekoitus juustoraasteen kera. Tuumasta toimeen ja töihin.

MÖKKIMIEHEN PIZZA (Special):



Special-pizza menossa uuniin ja jännityksellä odotimme sen valmistumista.



Näkyvissä siis makkaraa ja lihapullia. Itse en kyllä tuota maistanut, mutta ensikommentti nuorilta oli, että ei hassumpaa. En nyt kuitenkaan mitään reseptejä tähän rustaa, mutta jos tämä "special" saa kovaa kysyntää, niin palataan uudelleen asiaan. Tämä ei kuitenkaan taida olla niitä terveellisempiä ruokaohjeita eli tämä on kai perisuomalainen "kasvispiirakka". :)

Kesälomalla tuli noukittua yhteensä 25 litraa mustikoita. Tosin mies niistä noukki suurimman osan. Itse rämmin omaa tahtia sitten perässä, kun jalat eivät kanna pitkien matkojen päähän maastossa.

Mustikoista ja ahomansioista tein vakio muropiirakan, jota tarjottiin naapureillekin jäätelön kera. Ahomansikat antoivat oman raikkaan makunsa piirakkaan.



Loman aikana piti tehdä vielä tuoreista mustikoista perinteinen pullapohjainen mustikkapiirakka. Harmi, että sitä maitoa pitää välttää. Mikä sen parempaa kuin lämmin mustikkapiirakka ja lasi kylmää maitoa palan painikkeena. Piirakka kyllä hupeni ilman sitä maitolasillistakin. Kahvin kanssa maistui naapureille, niin kuin itsellenikin. Parin päivän päästä piirakasta ei ollut kuin muisto jäljellä.



Samalla kun tekee pullapohjaista mustikkapiirakkaa, niin tulee tehtyä sen verran isompi taikina, että voi pari pellillistä korvapuusteja pyöräyttää samalla. Mökillä onkin hyvä pistää pullat suoraan pakkaseen ja ottaa tarvittaessa päiväkahvin kaveriksi. Ei niitä pullia enää kohtiin lähtiessä ollutkaan jäljellä pakastimessa.



Kesäloman päättäjäisiksi kutsuin vakioporukan eli kolmet läheisimmät naapurit loman lopettajaiskahville. Metsästä olin edellisenä päivänä bongannut (harvinaista, että mä löydän mitään) kanttarelleja. Niistä päätin kokeilla kanttarellipiirakkaa. En ollut aiemmin tehnytkään sellaista, mutta hieman oman pään mukaan ja avituksella sain piirakan valmiiksi. Tein peruspiirakkapohjaan sen ja paistoin kanttarellit sipulin kera, lisäsin ne taikinapohjan päälle. Tein kananmuna-ruokakerma seoksen, jonka maustoin suolalla ja hieman pippuria. Ladoin sienien päälle hieman tomaattia ja lisäsin juustoraastetta päälle ja kaadoin tuon kananmuna-ruokakermaseoksen siihen. Olisihan voinut laittaa joukkoon vielä paprikapalasiakin, mutta en muistanut sitä. Piirakka oli mielestäni ihan herkullista ja vieraat kehuivat sen kuohkeutta.
Tein perinteisen muropohjaisen mustikkapiirakan, mutta tällä kertaa siihen meni joukkoon hieman metsävadelmia, joita onnistuin saamaan muutaman kourallisen makua antamaan.

Piimäkakku on vakiomme loman aikana. Se on naapurin Ekin supersuosikki ja tänä vuonna en ollut tehnyt yhtään piimäkakkua, joten asia piti korjata viimeisenä varsinaisena mökillä olo päivänä. Niinpä paistoi vielä suosikkikakun pöydän antimiin.

Lettujakin tuli paistettua loman aikana lapsenlapsille. Ne maistuivat mökillä hyvin jäätelön ja mansikoiden sekä mansikkahillon kanssa. Kesäisin olisi mukava paistaa muurinpohjalettuja, mutta tänä vuonna ilmat eivät olleet kovin suotuisat ulkona sellaiselle touhulle.
Lomalla tulee kyllä ehdottomasti puputettua enemmän kuin normaalisti kaikkia herkkuja. Aina pitää olla kahvin kanssa jotain makeaa. Kotona sitten riittää pelkkä sekaleipä juustopalan kanssa.

Lupasin teille tarjota syntymäpäiväkahvit. Teitä onnisti, kun jaksoin herätä ennen herätyskellon (siis kännykän herätyksen) ääntä ja koristelin mansikkakermakakun valmiiksi. Kahveepannukin on kuumana, joten olkaatte hyvät...
Ei pidä kuitenkaan liian krittisesti katsella tuota pursotettua kermaani, kun luulin osaavani pursottaa sillä lailla kauniisti kuin Hellapoliisikin, mutta eihän se minulta onnistu. Piti muuttaa suunnitelma vanhaan totuttuun tapaan ja siten tuli tuo alapursotus hieman liian lyhyeski ja näkyy rumasti kakun laidalla, mutta luulempa ettei se makuun haittaa ollenkaan. :))
Voitte kuvitella maun. Kakun tein juhlakakun ohjeella, joka äitimuorin leivontakorteista vuodelta yksi ja kaksi. Se on lähes takuuvarma onnistumaan. Korppujauhotkin unohtuivat purkissa mökille, joten piti keksiä vuoan jauhottamiseen jotain muuta. Löysin pähkinärouhetta kaapista ja päätin kokeilla sitä. Kakkuun tulikin tosi hyvän näköinen pinta ja tuoksuikin mukaavlle. Kakku on leikattu neljään osaan ja kahdessa välissä on mansikkasosetta ja yhdessä on vadelmia. Vispigremeä käytän väliin ja pinnalle. Se on vähälaktoosista, joten sopii useammalle. Pakasteesta koukin viimekesän itse noukkimia mansikoita Tommolan tilalta Leivonmäeltä. Hyytelösokerikuorrutus pintaan ja kostutin lisäksi kakkupohjan maidolla+vanilijasokerilla. Toivottavasti, ette ole allergisia pähkinälle, ettekä mansikoille. :)


Makoisia kahvihetikä

Askartelutapaamiseen vien eilen leipomaani kääretorttua. Käytin siihen ohrakasta....sopiikohan se muuten keliaakiaa sairastaville? Toivottavasti...
Kääretortun väliin laitoin Lapin lakkoja ja kermahilloa. Lakat kiehautin kattilassa ja lisäsin hieman sokeria. Toivottavasti kelpaa kakun korvikkeena, kun kakkua olisi ollut hankala kantaa sinne Sinelliin.

Siitä on aikaa, kun viimeksi on tullut leivottua sämpylöitä. Mies ei ollut kotosalla töiden jälkeen vaan tuli hieman myöhemmin kotiin, joten en päässyt kauppaostoksille. Leipä oli vähissä, joten päätin kaivaa kaapista mitä löytyi ja nyhjästä vähän tyhjästä sämpylöitä.





Kaapista löytyi vain vehnäjauhoja, kauraryyniä, kuivahiivaa sekä siirappia ja öljyä sekä suolaa....niistä aineista saa kyllä sämpylöitä ja vesipohjaan. Puolen litran taikinasta tuli kaksitoista sämpylää. Ei tämä leipominen niin vaikeata ole, mutta jostain kumman syystä on vaan niin vaikeata aloittaa sitä hommaa.

Tarjan päivän kunniaksi leivoin tänään täytekakun....tervetuloa vaan kakkukahville virtuaalisesti tai ihan oikeastikin. Ajattelin tehdä kakun, jos sattuu tulemaan yllätysvieraita....jos taas ei, niin sitten pistämme kakun kahdestaan vatsaamme.



Hyvin näyttää olevan kakku uunissa...ainakin tässä vaiheessa. Tosin onnistuin olemaan polttamatta sitä kyllä loppuun asti. Kakku on tehty äidin vanhan leivontakorttien mukaan "juhlakakun" ohjeella. Pohja on siis ns. sienikakun ohje, joka on yleensä takuu varma onnistumaan.



Kakku on kuuden munan kakku. Kerroksia on neljä ja kahdessa välikerroksessa on banaanisosetta ja Flora-vispiä vaahdottettuna. Yhdessä välissä on pakastettuja lakkoja, jotka kiehautin sokerin kanssa hieman pehmeämmiksi ja laitoin väliin. Kostutin kakun punaherukka-vattumehulla (oma tekemällä). Kakun pinnalla on banaanisiivuja ja niiden alle sivelin ohuelti kaupan lakkahilloa kerroksen. Hyytelösokerista tein kuorrutuksen päälle ja vatkasin Floravispiä (sokeria ja vanilijasokeria) vaahdoksi ja pursotin kakun ympärille. Olkaa hyvä ja maistakaa ja kuvitelkaa miltä mahtaa maistua.

Jos kaipaatte tarkempaa kakkuohjetta, niin lisään sen myöhemmin.

Tänään tai huomenna uskon, että blogiarpajaisten palkinnot ovat saapuneet tai saapumassa voittajille. Julkaisen niistä kuvaa sitten, kun tiedän, että yllärit ovat menneet perille.
Superonnitelut myös muille tämän päivän sankareille!

Jos et parempaa tekemistä keksi, niin ystäväni Varpu lähetti minulle tällaista ajankulua, joten kokeilepa sitä.

KÄÄRETORTTU

4 munaa
1 dl sokeria
3/4 dl perunajauhoja
3/4 dl vehnäjauhoja
½ tl leivinjauhetta

kostuttamiseen:
appelsiinin mehua+ tilkka vettä

täytteeseen:
1-2 banaania
omenasosetta

pinnalle:
pakastemarjoja (esim. mansikoita tai vadelmia)
hyytelösokeriliemi ohjeen mukaan
Flora vispiä kaksi tölkkiä


1. Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri kestäväksi vaahdoksi.

2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne vaahtoon. Sekoita siten, että aineet vain tasoittuvat.

3. Levitä tasaisesti taikina lastalla leivinpaperille.

4. Paista torttupohja 225 asteessa uunin keskiritilällä 7-10 minuuttia, uunipellin koon mukaan.

5. Anna torttupohjan seistä paistamisen jälkeen uunipellillä pari minuuttia, kumoa se sokeroidun leivinpaperin päälle. Torttupohja irtoaa paremmin leivinpaperista, kun kostutat reunoja esim. pullasudin avulla kylmällä vedellä.

6. Jaa taikina neljään osaa ja sitten vielä jokainen 1/4 neljään osaan. Näin taikinasta tulee neljä nelikerroksista leivosta. Tosin  aika muhkeita, kuten itse tein. Tosin voit tehdä myös pikkukakun, joka on neliön muotoinen.

7. Kostutin palaset kevyesti puristetun appelsiinin mehulla, johon lisäsin hieman vettä. Kahteen väliin laitoin banaanimössöä ja yhteen omenahilloa. Tosin olisi voinut laittaa myös kermaa väliin, mutta itse jätin tällä kertaa laittamatta.

8. Puolijäiset mansikat ladoin leivosten pinnalle ja tein hyytelösokeriseoksen, johon lorautin tilkan marjamehua. Kun marjojen joukossa oleva hyytelösokeriseos oli hyytynyt, niin vatkasin Flora Vispiä ja pursotin sitä leivosten reunuksille.

Tässä tämä simppeli ohje oli, kun en jaksanut tehdä isoa kaukkua pienelle väelle. Tosin yhdestäkin leivoksesta tuli tosi ähky olo. Helpolla olisi tietenkin päässyt, jos olisi tehnyt kääretorttuleivoksia eli leikannut kääretortusta palasia ja koristellut ne poikittain. Onhan noita vaihtoehtoja.

Loppiaisiltasella leivoin Ullan Unelman helpon Tiramisukakun eli se oli laiskurin tiramisu. Olen hieman laiska nykyään leipomaan...paitsi jouluna tuli leivottua enemmän. Jotenkin se Ullan kakku vaan houkutti ja päätin kokeilla sitä. Tosin siitä ei tullut niin hienon näköinen ulkonäöltään kuin Ullalla. Sitä päitsi minulla ei ollut sabluunaa koristelua varten, joten koristelin pinnan kakkupaperin avulla, joten sain vain reunustalle hieman kuviota. Pinnalle höyläsin sitten vähän suklaalastuja. Hyvää se oli kaikesta huolimatta. Jälkikäteen vasta ajattelin, että olisinhan voinut keittää hieman Tiramisukahvia ja laittaa joukkoon, niin olisin saanut hieman amaretton makua, mutta ei tullut silloin mieleeni.


Laiskurin Tiramisukakku

Kuvakaan ei ole kaikista parhain, mutta alkuperäisen ohjeen kuvineen löydät  Ullan Unelmasta  kakkuun.

Kuntosalikin on tällä viikolla alkanut, joten kakkujen ja herkkujen jälkeen sitten taas kuntoaan kohentelemaan. Huomenissa jatketaan kunnon kohennusta ja sitten illalla Kässäkerhoon.

Joskus on sitten niitä päiviä, kun mikään ei mene kuten pitäisi. Aamusella menimme äidin kanssa pesutupaan. Se vaaleanpunaine untuvatakkini, jonka pesetin pesulassa ensilumien aikaan, oli ällöttävän likainen hihan suista, joten jotain sille piti tehdä. Niinpä sain ahaa-elämyksen. Olin ostanut Luontaistuotekaupasta monen kehumaa sappisaippuaa. Uskaltaisikohan kokeilla pelkästään hihojen pesua? Niinpä juuriharjalla hinkkasin sappisaippuaa takin hihoihin ja loppujen lopuksi huuhtomisen jälkeen laitoin takin pesulan kuivausrumpuun. Kuinkas sitten kävikään...? Takin hihoissa oli keltaiset rannut, joten ei sellaista kehtaisi pitää vaikka muuten näyttivätkin ihmeen puhtailta. Tosin takki näyttikin sitten kokonaisuudessaan likaiselta. En kyllä vie takkia enää Pesulaan, sillä muutenhan sille tulee huippukallis hinta, jos joutuu pesettämään sitä kolme kertaa talvessa. Niinpä otin riskin. Laitoin takin pyykkikoneeseen kotiin tultuani. Valitsin kevyen ohjelman ja kone hurraamaan. Taikina oli leivottu aamusella kun kävin välillä pesutuvasta kotosalla. Tarkoitus oli ryhtyä leivontahommiin kotiin palattua pyykkituvalta. Pikaisesti kommentoimaan koneelle ja sitten tulikn puhelu, joka kesti varmaan tunnin.
Nyt kyllä lähden leipomaan. Päätin laittaa tiskikoneen päälle ennen leivontatuokiota. Hetken päästä menin hanasta ottamaan vettä ja ihmettelin, että mitenkä sukkani ovat aivan litimärät. Ei voi olla totta....voi taivahan talikynttilät!!! Arghhh...puhisin ja pihisin. Nopeasti hana kiinni ja soittelemaan Hanille, että mitäs  nyt on vialla kun lattia lainehtii vedestä? Lupasi tulla katsomaan, jos pääsee. Tosin itse päätin soittaa huoltomiehen ennen sitä paikalle, ettei tule valtavia kosteushaittoja. Luuttusin ja luuttusin. Huoltomies tuli tutkimaan mikä vuotaa. Loppujen lopuksi pääsimme siihen johtopäätökseen, että pesukoneesta johtuu. Hänen työvuoronsa päättyi ja minä sitä lattiaa vaan luuttusin. Samalla iskin jalkani johonkin listan laitaan ja sain ikäviä naarmuja. Kaikkea sitä sattuukin. Loppujen lopuksi keittiön lattia oli pyyhitty. Hani tuli kotia ja tutki missä vika. Itse olin ottanut roskasihdin jo pois koneesta ja putsannut sen. Vielä pyyhittiin tiivisteen laidat. Laitettiin kone uudelleen hurisemaan....Kappas vain, ei enää tiputtanutkaan mitään. Syy vesivuotoon näytti olevan joko tukkiutunut roskasihti tai tiivisteen välissä joku lika. Ei tähän tohinaan enää lisää melskettä olisi kaivattu.
Taikina oli kohonnut jo kuusi tuntia. HUH...mitäköhän pullaa siitä syntyy? Nyt aloin leipomaan. Pullat olivat ihan hyvän näköisiä ja makukin ihan passeli.


Työnnän pullat uunihin...


Kirsikkaisia joulupullia, joiden väliin tuli margariinia, kirsikoita, vanilijasokeria ja sokeria, hasselpähkinää ja rusinoita sekä voidellulle pinnalle raesokeria.



Toisen pellillisen tein samankaltaisia pullia, mutta niihin en laittanut hasselpähkinää ja kirsikoiden sijasta käytin sukaattisekoitusta, jossa oli kirsikan lisäksi appelsiinia, sitruunaa ja ehkä muutakin hedlemää.



Eipä nämä pitkot niin järin hienon näköisiä ole, mutta pinnalle ripottelin pähkinää ja raesokeria. Ehkä nekin hupenevat joulupyhien aikana.Toki tuohon pinnalle voisi laittaa tomusokerikuorrutusta piristämään.

Lopuksi päätin leipoa vielä 1 kg paketillisen valmistaikinasta joulutorttuja. Tällä kertaa olin sen verran laiska, että en tehnyt itse tuota luumusosetta. Yleensä keitän pussillisen luumuja ja sen jälkeen soseutan ne tehosekoittimella. Lopuksi lisään luumusoseen joukkoon omatekemää omenasosetta osan. Näin siitä tulee maukkaampaa. Tänään kaiken sählingin jälkeen päätin tehdä helpomman kaavan mukaan eli suoraan purkista valmista luumusosetta. Torttujen paistossa tulee usein se ongelma, että kauniilta näyttävät tortut aukeavat sitten viimeistään uunin kuumuudessa. Nyt laitoin samoin kuin viime vuonna eli taitoin tähden ensin ja sitten vasta hillon siihen päälle. Tosin ei ihan siistiä jälkeä tule välttämättä, mutta parempi näin. Nyt on joululeivonnaiset kutakuinkin valmiit. Vielä iltapuhteeksi ajattelin tehdä piparitaikinan. Huomenisssa sitten paremmalla onnella niitä paistelen. Katsotaan sitten kuinka käy. Lauantaina on laatikoiden paiston aika, kun en halua tehdä niitä ennakkoon pakkaseen.



Tortut odottavat paistamista.



Tässä niitä torttuja nyt olis tarjolla.

Päivän päätteeksi sain iltasella jossain vaiheessa vietyä untuvatakkini kuivaushuoneeseen, koska pyykkituvan rummussa saattoi kuivata vain pesutupavuoron yhteydessä. Mietin mitenköhän onnistuu? Laitoin takin henkarissa kuivumaan Runsaan kahden tunnin kuluttua menin katsomaan ja otin sen mukaani, sillä pesutuvassa oli muita kävijöitä ja pelkäsin takkini lähtevän "kävelemään". Toin sen kotiin kuviumaan, joskin se tuntui melko kuivalta. Vielä aamuslella katsastan ja tarvittessa vien sen uudelleen sinne lämpöön roikkumaan, jos tuntuu tarpeelliselta. Ei se ainakaan mitenkään pahalta tässä vaiheessa näyttänyt. Jos näin onnistuu, niin pesen jatkossakin sen itse.

Eilen muuten menimme kinkkuostoksille. Yleensä olen tilannut juhlakinkun potkalla, mutta nyt hinta vähän jäi mietityttämään. Tuoreesta kinkusta pyydettiin 5,95 kg. Niinpä päätimme mennä paikalliseen Prismaan katselemaan myymälän antia. Siellä oli pakasteessa oleva juhlakinkku potkalla 3,95 kilo. Huomasimmepa toisella puolen käytävää olevan kokonaisia kotimaisia kinkkuja alehintaan eli 2,90 kilo (niissä oli ollut normaalihinta jotain 3,70) ja tästä hinnasta tulisi vielä 20 prossan ale. Näin saimme kymmenen kilon kinkun alle 24 eurolla. Joku varmaan ihmettelee, että mitä kaksi henkeä tekee noin isolla kinkulla. Tosin aina on joku ollut jouluruokapöydässä. Tänä jouluna menemme kylään syömään, mutta ehkä saamme vielä joulupöytään vieraita joulupäivänä tai tapanina...kaiken varalta. Ikinä ei ole jäänyt kinkkua, vaan välillä jopa loppunut kesken. Kerran vuodessa sitä on herkuteltava.

Ollaan vielä kuulolla ennen joulun toivotuksia!

Lapsuuden kodista tuttu juhlaleivonnainen oli äidin erikoisreseptillä tekemä piimäkakku. Tosin itse korvaan kahvikuppikoon desimitalla. Ehkä nykyajan kakkuvuoat ovat eri kokoa kuin ennen ja siksi teen pohjan aina puolitoista kertaisena, mutta desi on hieman pienempi kahvikuppia, niin siitä tulee sopivampi koko, eikä taikina turpoa yli laitojen.



PIIMÄKAKKU

Tämän vanhan ajan piimäkakun reseptin olen joskus kauan sitten jo antanut, mutta ettei menisi ihan selailuksi, niin kirjoitan sen tähän uudellee.

1½ dl piimää
2 dl sokeria
1 dl sulatettua rasvaa tai juoksevaa margariinia
1 dl rusinoita
1 muna
3 dl jauhoja
1 tl kaarsemummaa
2 tl soodaa

TEE taikina 1½ kertainen annos

Kaikki aineet voi sekoittaa yhteen kevyesti sekoittaen. Voidellaan ja jauhotetaan kakkuvuoka. Lisätään taikina siihen ja paistetaan 180 asteen uunissa n. 1 tunti.

Eilen piti aloittaa keittiössä puuhastelut. Ensinnäkin päätin leipoa muutaman kuivakakun. Jokavuotinen suosikkini on "Kirsikkasuun joulukakku". Tein yhden ison kakun ja pari pientä kakkua. Ensinnäkin oli puhe, että Marsu tulee käymään ja tuo tullessaan pari vaippaa. En tosin ole vielä, enkä enää, siinä iässä jotta vaippoja tarvitsisin. Ne ovatkin tarkoitettu joululahjaksi mummin mussukalle nukenleikkihommiin. Tilasin ne Marsulta joskus aikoja sitten ja nyt oli tilaus valmiina joululahjapakettiin. Ajattelin leipoa Marsulle jouluhyvää, kun toi ihan kotiovelle asti tilauksen ja näyttää olevan tosi kiireinen itse.Mukava kahvihetki jouluvalmistelujen lomassa.

Jos joku vielä kaipaa hyvän joulukakun reseptiä, niin tässähän tämä:

KIRSIKKASUUN JOULUKAKKU



250 g voita tai margariinia
2,5 dl sokeria
4 kananmunaa
sitruunan raastettu kuori
2 rkl kirsikoiden lientä tai kermaa
1 dl säilykekirsikoita
1 dl kookoshiutaleita
2 tl leivinjauhetta
4,5 dl vehnäjauhoja

Pese sitruuna hyvin ja raasta sen kuori. Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Lisää vaahtoon raastettu sitruunan kuori, kirsikkaliemi.Viipaloi kirsikat,  lisää kookoshiutaleet sekä leivinjauhe-vehnäjauhoseos. Kaada taikina 1,8 litran voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan. Paista sitä 1 tunti, 175 asteessa.

Itse siis käytän niitä lasipurkissa olevia coktailkirsikoita, jotka ovat siinä liemessä. Yksi purkilline on passeli kakkuun. Nautinnollisia makuelämyksiä.

Harvoin nykyään tulee leivottua mitään, ellei ole jotain erityistä syytä. Tänään oli syytä leipoa jotain, kun blogituttu Marsu oli tulossa kyläilemään. Niinpä tein kääretortun ja kaapissa oli lähes täysi purkillinen kesällä ostettua lakkahilloa. Lisäksi kaapista löytyi Floran vispicremeä, jotta eiköhän näistä tarveaineista täytettä tortulle saada aikaiseksi.

LAKKAKÄÄRETORTTU

3 kananmunaa
1,5 dl hienoa sokeria
1 dl vehnäjauhoja
½ dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

Paistetaan 10 min., 200 asteisessa uunissa

Jäähtyneen torttulevyn päälle laitetaan lakkahillo ja sitten kermavaahto. Kierretään rullalle leivinpaperin avulla ja laitetaan jääkaappiin odottamaan herkkuhetkeä.


Lakkakääretorttu

Kesälomalla tulee tavanomaista enemmän herkuteltua ja sen kyllä huomaa sitten loman jälkeen painossakin. Mansikka-aikaan tulee mieli ihania mansikkaherkkuja ja mustikka-aikaan maistuu kesän ensimmäinen mustikkapiirakka taivaalliselta herkulta. Tänä kesänä vaan kovin harva on päässyt maistamaan mustikkaherkkuja, kun niitä ei näytä metsistä juuri löytyvän. Itse saimme poimittua kovan haun jälkeen litran verran, josta pari makoisaa piirakkaa sain aikaiseksi. Tämän kesän mustikkamaito vaan on edelleen herkuttelematta.

MANSIKKA-VANILIJAKREEMIPIIRAKKA

pohja:

100g margarinia

100g (1dl) sokeria

1 muna

2 3/4 dl (200g) vehnäjauhoja

1 tl sokeria

pinnalle:

vanilijakreemiä

mansikoita tai muita marjoja n. ½ litraa

1. Sekoita huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi.

2. Lisää muna hyvin sekoittaen.

3. Yhdistä vehnäjauho ja leivinjauhe

4. Levitä taikina tasapohjaiseen voideltuun piirakkavuokaan

5. Paista pohjaa n. 10 min, 200 asteessa

6. Ota vuoka uunista, levitä vanilijakreemi pohjalevylle ja lisää mansikat pinnalle. Paista vielä n. 15 min.

Vanilijakreemin valmistus:

Sekoita vatkaimella 1 osa vanilijakreemijauhetta ja kolme osaa vettä keskinopeudella n. 5 min. ajan. Anna seoksen levätä noin 5min. ajan. Valmis kreemi kestää pakastuksen ja paiston.

Tämä jo räävitty mustikka-vadelmapiirakka on tehty saman perustaikinaohjeen mukaan. Pinnalle on laitettu vain marjoja ja sokeria maun mukaan. Molemmat piirakat tekivät hyvin kauppansa eikä jätehuolto-ongelmia syntynyt niiden vuoksi. Alimmainen piirakka on hieman lämpimänä herkkua vanilijajäätelön kera. Muuten vieläkin on vesi kielellä...mustikat maksaa torilla n. 6 euroa litra, joten eipä taida raaskia ostaa piirakan vuoksi. Laatikollinen mustikoita oli eilen kauppakeskuksen aulassa torimyyjällä 45 euroa eli siinä on se 5 kg.

Äidit ja lapset kokkaa... Luojan kiitos näitä ei OLE !

Tällaisen hauskan "leivontavinkin" sain sähköpostitse tänään, eiköhän kokeilla 


 Ohje:

- Poistetaan nalle uunista ja säädetään lämpötila 180 asteeseen.
- Sulatetaan kattilassa 100 g margariinia. 
- Poistetaan nalle uudelleen uunista ja kuritetaan kuopusta sanoen:
     EI SAA, VILLE!
- Sekoitetaan margariiniin 200 g sokeria.
- Pyyhitään loput margariinit Villen kädestä ja pestään seinät. 
- Lisätään taikinaan 3 rl kaakaota.
- Pyyhitään margariini uudelleen pois Villen kädestä.
- Pestään kissa.
- Hoidetaan naarmuja voiteella ja laastarilla.

- Sekoitetaan taikinaan 4 munaa, 1 rl vaniljasokeria ja 300 g vehnäjauhoa.

- Otetaan savuava nalle pois uunista ja tuuletetaan talo ovia ja ikkunoida avaten.
- Otetaan kännykkä pois Jenniltä ja vakuutetaan aviomiehen pomolle, ettei hän keskustellut äskeen        aviomiehen kanssa.
- Soitetaan aviomiehelle jotta hän osaisi valmistautua pahimpaan.
- Lisätään taikinaan 1 tl suolaa ja 100 g rouhittua saksanpähkinää 
(vastustetaan kiusausta rouhia samalla myös Jenni että Ville).

- Poistetaan kissa uunista.
- Kaadetaan taikina voideltuun vuokaan ja paistetaan se
 180-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. 
- Otetaan parranajokone ja kissa pois Villeltä.
- Selitetään lapselle, ettei ole tiedossa, ruskettuuko kaljuksi
 ajettu kissa auringossa.
- Pelastetaan kissa heittämällä se pihalle. 

Kuorrutus:
- Sekoitetaan keskenään 100 g sokeria, 50 g sulatettua suklaata, 50 g margariinia.
- Otetaan se v*tun nalle pois uunista ja heitetään se roskikseen. 
- Pistetään Ville vanhaan pinnasänkyynsä.
- Lisätään kuorrutukseen 2 dl maitoa ja lämmitetään massaa noin 2
 minuuttia hellalla.
- Avataan ovi ja pahoitellaan naapurin rouvalle, että Jenni on 
työntänyt puutarhan vesiletkun heidän ikkunastaan sisään.
- Luvataan, että kaikki vahingot korvataan.
- Sidotaan Jenni narulla ruokapöydän jalkaan kiinni.
- Poistetaan palanut kakku uunista ja heitetään se roskaämpäriin. 
Haetaan kaupasta Pirkka-pullaa.

Tuo kukkakuvioponchon haaste otettiin siis mukisematta vastaan. Tiitsa ja Leena virkkailevat kanssani samalla ohjeella ponchoa. Katjuska taas empi itse aloittaa virkkaamista ja delekoi homman sisarelleen, joka näemmä tekee nänelle huivin. Huomaan, että Tiitsa ja Leena tahoillaan virkkaa ahkerasti ja ovat siinä määrin harjaantuneempia käsityöihmisiä kuin minä.Heiltä on pikapikaa valmistunut monta palaa, joten hopi, hopi Tarjuska... Illalla tuli pienoinen pakko saada aikaiseksi edes pari uutta palaa, etten tipu kärrynpyörästä kuin eno veneestä.

Pikkuhiljaa työ alkaa mennä jo rutiinilla. Tosin välillä huomaa kiinnittäneensä kukkapalan väärin ja ei kun korjaamaan. Pitää minunkin antaa todistusaineistoa tästä:

vain neljä palaa ja etupuolikas on valmis

Tässä siis on haastetta kerrakseen. Viikonlopuksi lähden maalaismaisemiin ja virkkuutyö matkaan. Eri asia on sitten, että ehtiiköhän siellä mitään käsitöitä tekemään. Kolmatta tuntia autokyydillä perille, mutta tokkopa autossa aivan mukavinta on kasata kukkia. Meillä on kyytiporukkaa mukana, joten luulen matkan kuitenkin kuluvan rupattelun merkeissä.

Viikolla oli Helkan päivät ja lauantaina meidät on kutsuttu mökkinaapuriin nimipäiväkekkereille. Orvokkiamppeli on ostettu sankarille. Mökkinaapuristossa meillä on tapana pitää kaiken maailman kissanristiäisiä. Pitkä talvi takana päin ja maaseudun rauha vaihtuu "muuttolintusten" paluuseen. Siksi kai naapuritkin haluavat useimmin kommunikoida toistensa kanssa. Vietetään nimppareita ja synttäreitä, kutsutaan toisia muuten vain kylään ja saunomaan, lettukesteille ym. Kivaahan se on. Minulla on vanha piimäkakun ohje. Naapurini on aivan "hulluna" tuohon kakkuun. Monesti sitten leivon tuota kakkua ja soitan ja kysyn: "Tuoksuuko teille asti? Meillä olisi nyt sitä piimäkakkua, haluatteko tulla päiväkahville?" Yleensä ei tarvitse kahta kertaa houkutella, vaan ollaan jo sillä siunaamalla pyörän päällä tai tassuttelemassa meille päin. Taidanpa antaa teillekin pienen makunautinnon tästä vanhanajan "perintö"-kakusta.

PIIMÄKAKKU

1½ kkp piimää (1½ dl)

2 kkp sokeria

1 kkp rasvaa 1kkp (100g )

rusinoita

1 muna

3kkp vehnäjauhoa

1 tl kaardemummaa

2 tl soodaa

Kaikki aineet sekoitetaan kulhossa puuhaarukalla tai muulla kapustimella. Teen taikinaa 1½ kertaisen ohjeen, jotta se mahtuisi normaaliin rengasvuokaan. Tällä ohje riittää pieneen rengasvuokaan. Kahvikupin sijasta voit käyttää desimittaa ja suhteutus pysyy samana. Aineita ei siis tarvitse vatkata vatkaajalla vaan sekoittaa vuorotellen aineosa kerrallaan. Jauhojen joukkoon lisätään ruokasooda (älä käytä leivinjauhetta!) Rasvaksi sopii myös pullorasva, esim. Flora gulinesse( älä käytä Oivariinia). Sulata rasva, jos käytät kiinteätä leivontarasvaa. Voitele vuoka, korppujauhota ja taikina vuokaan ja paistumaan. Paista kakkua uunissa 180 asteessa, n. 1 tunti. Kakku on mehukasta ja maukkaan makuista, eikä tyypillistä maustekakkua kun siinä on mausteena vain kaardemummaa.

Kokeile ja nauti! Pääset päiväkahvimme tunnelmaan.

Nammm...suussa sulavaa piimäkakkua

 

Isosta pullataikinasta voit tehdä myös lisäksi näitä vanilijakreemillä täytettyjä pullia, joihin kelpaa koristeeksi säilykehedelmät tai marjat. Omat pullat hävisivät kahvipöydästä parempiin suihin.

esim. puolen litran pullataikina

Leivo kohotetusta pullataikinasta pyöreitä pullia, joihin painelet esim. juomalasilla tai mukilla syvennykset täytettä varten. Käsin voi vielä hieman muotoilla syvennystä.

Valmista kreemi ohjeen mukaan paiston kestävästä kreemijauheesta. Itselläni oli paistonkestävää keltaista kreemijauhetta, jota sekoitin 1 dl:aa,  3dl:n huoneen lämpöistä vettä. Juhlavampaa kreemistä saa korvaamalla osan nesteestä kermalla tai voisulalla. Itse käytin puolet vettä ja puolet kermaa. Huomioi, että kreemin valmistus kestää noin 15-30 minuuttia, joten se kannattaa valmistaa ajoissa. Koristele kreemin pinta esim säilykepersikoilla ja -kirsikoilla. Voitele pullaosa kananmunalla. Kohota ja paista uunissa n. 200-225 asteessa kunnes pullat saavat kauniin värin ja ovat kypsiä.

 

Rahkapiirakan tein syntymäpäivilleni ja siitä riitti myös pääsiäispöytäänkin.

RAHKAPIIRAKKA

kuumenna uuni 200 asteeseen

Pullataikina:

2½ dl maitoa

30 g hiivaa

5 rkl sokeria, 2 tl suolaa

n. 5½ dl vehnäjauhoja

50 g voita tai margariinia

(voit tehdä taikinan myös oman pullaohjeesi mukaan)

Päälle:

2 tölkkiä maitorahkaa

2 munaa

1 sitruunan kuori raasteena

2-3 tl sitruunan mehua

1 dl sokeria tai maun mukaan

1dl rusinoita

1-2 dl kermaa

Valmisetaan tavallinen vehnätaikina, joka saa kohota hetken aikaa. Taikinaa ei vaivata enää paljon kun sitä ruvetaan leipomaan, vaan kaulitaan heti piirakkalevyksi. Taikinalevy nostetaan kaulimen avulla leivinpaperin päälle.

Täytettä varten sekoitetaan rahkaan keltuaiset ja mausteet sekä kermaa, niin että rahka vähän löystyy. Viimeiseksi rahkaan sekoitetaan vatkatut valkuaiset. Näin saadaan kuohkeampi rahkapäällys. Päällys levitetään taikinalevylle ja taikinan reunat nostetaan rahkan päälle. Taikinasta voi tehdä myös ristikon piirakan koristeeksi, jos haluaa. Piirakan taikinaosat voidellaan. Anna piirakan kohota n. 10-15 min. ennen paistamista.

TOFFEEKAKKU

Tässä syntymäpäiväkakkuni ohje. Kakun paistoon tarvitaan halkaisijaltaan 24 cm irtopohjainen vuoka.

Leikkaa kakkuvuoan pohjalle leivinpaperia, jonka reuna ylittää vuoan pohjaosan ja loppu jää reunan sekä pohjan väliin. Voitele reuna esim. juoksevalla rasvalla tai öljyllä.

Kakkupohjan paisto 175 asteisessa uunissa alatasolla, noin 20 minuuttia.

kakkupohja:

2 munaa

1dl sokeria

1dl vehnäjauhoja

kostutus:

½ dl maitoa

1 rkl sokeria

päälle:

2 dl kermaa

2 dl vaahtoutuvaa kastiketta

1 purkki kermaviiliä

5 liivatelehteä

tilkka maitoa

koristeluun:

tyrniajuhetta, hedelmiä koristeeksi, marsipaani kukkanen ja esim. kaakaojaouhetta

valmistus:

Kakkupohjaa varten vatkataan kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Lisätään vehnäjauho kevyesti sekoittaen seokseen. Taikina kaadetaan leivinpaperilla pohjustettuun irtopohjavuokaan ja paistetaan kypsäksi.

Valmis kakkupohja kostutetaan maito-sokeriseoksella.

Liivatelehdet laitetaan likoon kylmään veteen noin viideksi minuutiksi. Kerma vatkataan vaahdoksi. Voit käyttää kerman sijasta kevyempää vaihtoehtoa esim. Flora Vispiä (20% rasvaa). Vatkaa myös vaahtoutuva kinuskikastike. Ohjeessa käytetty Iso Mitta kinuskikastiketta, joka on litran pakkauksessa ja lähinnä suurtaloustuote. Ehkä ohjeeseen käy myös muutkin kinuskikastikkeet, joita ei tarvitse vaahdottaa.

Vatkattu kerma ja kinuskikastike yhdistetään kevyesti sekoittaen. Joukkoon lisätään purkki kermaviiliä. Maitotilkka kiehautetaan ja siihen lisätään liotetut liivatelehdet, joista puristetaan vesi pois. Sekoitetaan liivatteet nopeasti maitotilkkaan. Seisota hetki ja lisää ohuena nauhana kermakinuskiseokseen.

Peitä kakku kelmulla tai foliolla ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään kolme tuntia, mielellään pidempäänkin. Irrota kakkuvuoan reunat ja vedä voipaperin kanssa kakku tarjoiluastialle, poistaen samalla irtopohjan kakun alta. Koristele kakku haluamallasi tyylillä ennen tarjoilua. Kakkuuni olen tehnyt marsipaaniruusun ja lehtiä. Sitä varten osta kaupasta pötköissä olevaa marsipaania. Pieni terttu viinirypäleitä laitoihin ja canderel-kaakaota siivilällä kakun pintaan. Toki voi käyttää muutakin kaakaota, mutta itse valitsin tämän koska siinä on hieman vähemmän kaloreita.

Sitten vaan kakku pöytään ja herkuttelemaan.