Tänään oli toimintakeskuksessa hattujuhlat. Ilmoittauduin sinne jo viime viikolla. äidin toimesta. Äiti on ollut useana vuotena mukana näissä hattujuhlissa, sekä ystäväni Eija. Minä olin ensikertalaisena mukana. Eilen, yömyöhään piti ruveta tuunaamaan itselleen hattua tapahtumaan. Päätin ottaa hatuksi, viime kesänä ostamani hellehatun, joka on muutenkin lempparini kesähelteillä. Tykkään sen mallista. Levittelin pöydälle Maijulta saamiani koristenauhoja ja kävin läpi paperikukkavarastoani. Tällainen tekele siitä sitten lopulta syntyi ja olin tyytyväinen, ainakin värivalintoihini ja ihan kivalta se hattu mielestäni näytti tuohon tarkoitukseenkin. Olihan se ihan minun oloiseni, värineen ja kukkineen päivineen.

Hattutarpeisiin käytin kukkanauhaa, jonka harsin pistoin kiinni hattuun. Pujottelin kukkanahan reikiin paperista tehtyjä valkoisia ja punaisia ruusuja sekä kiinnitin sivulle pinkin kangaskukan.

Harvoin pidän somisteena huiveja, mutta nyt teki mieli kokeilla tuota huivia vaaleanpunaisen jakun kanssa ja laittaa huiviin pinkki ruusuke.

Entinen työtoverini nappasi minusta ennen juhlatilaisuutta tämän profiilikuvan. Kerrankin tunsin olevan ns. hieno lady.

Ystäväni Eija nappasi minusta tämän hattujuhlakuvan.

Lippuja juhliin myytiin 40 kappaletta, sillä tilat ovat rajalliset eli sen verran mahtui pöytiin juhlaväkeä. Keittiön naiset olivat loihtineet tarjoiluksi maukasta, kalaisaa voileipäkakkua sekä kesäisen herkullista mansikkakakkua.

Voileipäkakkupalsta en ehtinyt ottaa kuvaa, kun nälissäni sen hotkaisin naamaani. Tässä vielä pala herkullista mansikkakakkua. Tytöt olivat leikanneet mahtavan isot herkkupalat molempia kakkuja, joten niissä kyllä syömistä riitti.

Oikeastaan hatuilla saakin kivaa uutta tyyliä aikaiseksi. Pitäisiköhän heinäkuussa häihinkin laittaa hattu päähän, kuten hienoilla naisilla monesti on.

Lopuksi pidettiin hattukilpailut. Kustakin pöydästä pöytäseurue valitsin parhaan hatun, joka pääsi sitten loppukilpailuun. Taisi siinä käydä kyllä niin, että vain kukin pöytäseurue äänesti omiensa hattuja.

Tässä hattujuhlien kuvasatoa. Ei tässä kaikkia hattuja näy, mutta osa kuitenkin.

 

Tällä kertaa hattu oli pääasia.

 

Tänään pääsin vihdoin ja viimein kampaajalle. Monta kuukautta on kulunut siitä, kun viimeksi kävin ja nyt tuntui siltä, että oli lopulta mentävä hieman siistimään hiuskuontaloaan. Tyvikasvukin oli päässyt pahasti yllättämään ja näkyi jo runsaan viiden sentin alueelta oma hiusten pohjaväri.

Tästä tämä muodonmuutos tänään alkoi_

Aiemmin olen värjäyttänyt hiukseni tummalla alalatvoista ja vaalealla päältä. Oma hiusteni nuoruuden aikainen väri on ollut liki tuon vaalean värin, mutta vanhetessaan on maantien väri tarttunut hiuksiini. :)) Itse olen pitänyt tästä hiusväristä. Tänään päätettiin tehdä vähän toisin kuin aiemmin. Nyt oli latvatkin päässeet kasvamaan aika runsaasti, joten kampaaja halusi tehdä minulle ns. polkkatukkamallisen leikkauksen. Olisin halunut, että malli olisi vähän viistänyt etuviistoon, mutta osa sivuhiuksista on vielä liian lyhyttä....antaa vielä hieman kasvaa, ennen kuin tulee juuri sellaiset.

Paljoa ei siis hiusten pituus lyhentynyt. Hieman tasoitettiin ja "raasetttiin" päältä. Kulmatkin tuli laitettua, vaikka nyt vielä tuntuu aika julman näköisiltä.

Hieman oudolta tuntui, kun käsittelyn jälkeen hiukset näyttivätkin vielä näin pitkiltä.

Tällä mallilla ei ole niin väliä, vaikka vähän ylipitkäksi kasvaisikin. Joskus aikoja sitten on ollut tämän tyyliset hiukset, ilman värjäyksiä. On mulla joskus ollut nuorena pitkätkin hiukset, mutta äiti vähän tasoitti ja lopputulos oli se, että piti varata aika kampaajalle ensimmäistä kertaa elämässäni....sitten tasoitetiin vähän enemmän ja sain ekan permiksen. Sen jälkeen ei minulla ole pitkiä hiuksia ollutkaan.

Tämä niskatukka on minusta aika mukava ainakin tällä hetkellä ajattelen niin. Tiedä sitten, kun kesä saapuu, niin olenko sitä mieltä vai hiottaako hiukset liikaa. Onhan se kiva välillä kyllä kokeilla jotain uutta mallia. Kampaajan mielestä tämä malli sopii minullle paremmin.

 

Keskiviikoksi olin vihdoin saanut tilattua ajan kotikampaajalleni. Tämä hiuspehko onkin kasvanut kesäloman alusta lähtien jo aivan muodottomaksi ja tyvikasvua näkyi hiusrajasa jo viitisen senttiä. Tunsin jo olevani samassa jamassa, kuin BB-talon Cheryl tuon hiusrajan suhteen.

Olin ajoissa paikalla. mutta kävi hieman hassusti, kun edelliset asiakkaat olivat eksyksissä ja ehtivät paikanpäälle vasta puolitoista tuntia myöhässä. Lupasin kiltisti odottaa, sillä onneksi minulla ei ollut mihinkään kiire. Rattoisasti aika kului odotellessa, kun oli näin hienoa seruaakin:



Viimein oli minun vuoroni ja siinä ohessa teimme hieman kirppiskauppojakin. Ostin kampaajaltani hänelle tarpeettomia tavaroita jonkin verran ja vielä kotimatkalla piipahdimme paikalliselle itsepalvelukirppikselle.



Hieman muutosta mallissa, sillä toivoin hiusten jäävän hieman pidemmiksi päälaelta. Muuten ne liukuvat eteen, eivätkä pysy jakauksessaan. Hieman taisi jäädä niskastakin pidemmäksi ja korvan edustalta leikattiin jonkin verran hapsumaisemmiksi, jotta laskeutuisivat kevyemmin. Ihan kivan näköiseltä näytti käsittelyn jälkeen, mutta harvoin sitä osaa itse samaan tyyliin hiuksiaan taivuttaa. Toivottavasti nyt ei mene jatkossa ihan kolmea kuukautta, kunnes pääsee seuraavan kerran kampaajalle. Aika tyyristähän tuo hiusten leikkuu ja värjäys on, joten ei sitä kuukausittain raaski rahojaan "kauneuden" eteen pistää. Ehkäkpä meikilläkin olisi osuustta tuohon edellä mainittuun kauneuteen....Pinotexiä vaan pintaan, niin pintakin näyttää nuoremmalta.

Huomenna on ensimmäisen lapsenlapseni rippijuhlat. Olen pähkäillyt useita päiviä, että mitä oikein laitan tilaisuuteen ylle. Olisi vain yksi asu, niin ei tarvitsisi miettiä, mutta kun on vaatekaapissa useita mahdollisia asuja, niin sitten ei enää itse osaakaan päättää. Nyt haluankin kysellä hieman teidän mielipiteitänne, joten sanokaa mielipiteenne kommenttilaatikkoon. Katsotaan sitten, että onko yhtään helpompi päättää?

  
Asu 1                                                             Asu 2

  
Asu 3                                                           Asu 4

Asu 1: Ostin tuon hameen alkukesästä Haloselta ja pusero on kirppikseltä. Se kuuluu Helena Ahti-Hallbergin puolihameeseen. Hame vain ei ollut sopiva tähän tilaisuuteen, vaan enemmänkin tanssihame.Huivi on satiininomainen pitkä huivi, joka on kuvassa kaksinkertaisena.

Asu 2: Hame on sama kuin edellä. Pusero on vaaleanpunainen paljettipusero. Huivi on sama kuin edellä.

Asu 3: Mekko on alkukesästä myös Haloselta ostettu ja siinä on kapeat olkaimet, joissa on pieni röyhelöreuna. Huivi on tässäkin sama kuin aiemmissa.

Asu 4: Tämä asu on ollut jo useimmissa juhlissa. Se on muutamia vuosia jo palvellut häissä ym. tapahtumissa. Pidän siitä kovin, mutta mietin, että pitäisikö laittaa välillä jotain muuta.

Minkä asun itse valitsisit minulle, jos sinulla olisi sanan valtaa? Mitä taas et missään nimessä valitsisi. Miksi taas kaikki asut ovat samaa sävyä....no, sitähän ei ole vaikea arvata. Marsukin tietää, mitä vaatekaapistani löytyy. Jos häneltä kysytään, niin pinkkiä tietenkin.

Edit-täti kävi lisäämässä aamutuimaan:



Asu 5.

Jotta tämä kävisi oikein hankalaksi ja vaikeaksi, niin vielä piti kokeilla yhtä asua, jonka ostin muutama viikko sitten Hietsun kirpparilta ja makosin itseni "kipeäksi". Tosin tämä mekko oli lähes uuden veroinen ja kanadalainen, joten tokkopa juuri muilla tällaista mekko onkaan. Vielä kun piti ottaa huomioon, mitä laitan jalkaani, niin päätin kokeilla tätä mekkoa. Monien kokeilujen jälkeen tämä tuntui aika hyvältä vaihtoehdolta. Toki  ynnäsin yhteen teidän suosikkinne, josta asu 1 ja asu 3 taisivat nousta ylitse muiden. Vielä piti ottaa huomioon rintsikoiden olkaimet, kengät ja muu asukokonaisuus. Harvoin mieskään omaa mielipidettään sanoo, vaan ennen tätä mekkoa sanoi, että laita 1 tai 3....tai laita 3, niin sittenhän valinta on helppoa. Sanoin, ettei se niin helppoa ole, kun kuitenkin on kaksi mistä pitäisi osata päättää ja molemmissa on omat puolensa. Jotenkin on nyt vain se tutina, että valitsen tämän viimeisen, joka ei ollut mielipidekyselyssä mukana.

Miksi tämänkin asian pitää olla niin vaikea? Vaikeaksi tosiaan tekee vielä se, että vaatteet ovat lähes saman värisiä. Kiitos kuitenkin kaikille kommenteistanne. Ihanaa, että otitte kantaa ja jos tätä mekkoa en olisi vielä kokeillut, niin olisin kyllä ehkä arponut ykkösen ja kolmosen välillä. Toivottavasti juhlia löytyy vielä, että muillekin mekoille tulee käyttöä....ennemmin tai myöhemmin.



....ehkä tässä on asuun sopivat, kesällä hankitut lakerikengät.

Nyt nukkumaan, sillä neljän tunnin päästä pitäisi jo herätä. Kiireeksi vetää, sillä aamulla on vielä hommia, jotta saisi itsensä juhlakuntoon.

Eilen lähdin blogiystävääni Irmaa tapaamaan Itäkeskukseen ja ajattelin samalla hyödyntää reissua niin, että voisin hieman katsella alennusmyyntejä. Yleensä en juuri raaski ostaa mitään kaupasta itselleni, vaan bongailen vaatteeni lähinnä kirpputoreilta. Tämä kesä saa tuntemaan itsensä jotenkin "nuoreksi" ja elinvoimaiseksi. Tekee mieli näyttää joskus hieman tyylikkäämmältäkin, mutta väriä en silti vaihda. Kesällä on muutenkin monesti juhlia, kuten tulossa on kyllä rippijuhlatkin elokuulle, joten mummin pitää näyttää tyylikkäältä.
Halonen jotenkin veti puoleensa, sillä siellä olen joskus nähnyt sellaisia hepeneitä, joita jotenkn nyt teki mieli. Lisäksi tuo huulijuttu on vähän sellainen pelottava asia, joten pitää saada ikävät asiat pois mielestä ja löytää jotain piristävää. Pitää muistaa välillä hemmotella itseään. Tällälailla minä sitten hemmottelen aina joskus ja varsinkin nyt kun alehinnat olivat puolitettuja hintoja. Olisin löytänyt ihanat rosat juhlahousut, jossa oli tyylikkäät lahkeet, kuten viime vuonna näin yhdistyksemme juhlassa, esiintyvällä laulajalla ja sellaisia silloin himosin. Liikkeessä oli vain yhdet sellaiset housut ja ne olivat jätti-isot, minun kuihtuneen ruumiini yllä.
Onneksi löysin pari ihanaa hepenettä. Ostin ensin rosan puolihameen ja yllätyin, että minulle meni kaksi numeroa pienempi koko kuin aiemmin.



Näitä hameita oli rekissä vain kaksi ja toinen oli se liian iso, joten oli taas onni, että löysin tämän ja se maksoikin vain 14,50. Tämä käy juhlaan sekä tanssilattialle, ainakin kesäaikaan. Pari hameeseen käypää puseroa on jo ennestään.



Rekissä näin vain yhden tämän värisen mekon ja se oli sitä normaalikokoa, jota olen käyttänyt. Pelkäsin, että se olisi nyt liian löysä, mutta malli olikin sellainen, että mekko näytti ihan hyvältä päällä. Nappasin sen heti mukaani, vaikka pelkäsin myöhästyväni tapaamiselta. En kuitenkaan uskaltanut ostaa sikaa säkissä eli sovittamatta. Kun varmistin mekon sopivuuden, niin lähdin kiiruusti tapaamaan Irmaa. Ei mekollakaan kovin pahaa hintaa ollut, sillä sain sen 20 eurolla.

Kahvittelimme Stokkan kahviossa parisen tunita ja tuntui kuin olisi tavannut vanhan, hyvän ystävän, vaikka emme olleet livenä aiemmin tavanneetkaan. Ihana tutustua myös oikeasti joihinkin nettiystäviin. Vielä palasin uudelleen kahvituokion jälkeen takaisin Haloselle, sillä jäi vaivaamaan, että jäikö jotain huomaamatta. Näin pari kaunista jakkua, mutta toinen oli kukikas ja en uskalanut sitä ostaa, kun tuo mekkokin on kukikas. Sitten olisi ollut rosa jakku, jossa oli hamikseni krympätyt hihat olkapäistä ja ne jotenkin häiritisivät minua. Kaipasin ihan normaaleja, istutettuja hihoja. Näin jäi jakku sitten saamatta, sillä tässäkin lempivärissäni on hyvät ja huonot puolensa. Joissain liikkeissä tuota väriä löytyy paljon ja joissain liikkeissä ei ollut juuri mitään pinkkiä. Joka keväällähän on hieman omat muotivärinsä ja liikkeetkin varmaan vielä valikoivat värinsän vähän oman maun mukaan.

On kuitenkin helppoa tavallaan katsella rekkejä, kun ei tarvitse kääntää ja tuulettaa joka ikistä vaatekertaa, vaan näkee jo liikkeeseen tullessaan, että onko siellä mitään itselleen. Löysin vielä samasta liikkeetä puoleen hintaan pitkät housut iselleni.



Tässä nämä housut, joihin kuului myös tuo koristeellinen vyö. Housut tuntuivat tosi istuvilta päälläni, sillä lähes kakki vanhat housini tahtovat "pyöriä" päälläni, kun olen laihtunut runsaassa vuodessa 13 kiloa. En ole laihduttanut vaan laihtunut.Maksoin huosuista 34,50 eli saman verran kuin noista kahdesta hameesta yhteensä.

Anttilasta bongasin pinkit, kiiltonahkaiset ja kumipohjaiset avokkaat. Tuntuivat ihan hyvältä jaloissa, joten ostin nekin. Maksoin niistä vain 9 euroa.



Olimme edellisenä päivänä hieman huviajelulla siskon, hänen miehensä ja äidin kanssa Iitissä. Käväistiin Kausalassa Miranellan myymälässä. Minä ostin sieltä vain pinkin lippalakin, kun haluan mahdollisimman paljon suojata kasvojani auringon haitallisilta uv-säteiltä. Lakki makosikin vain hieman yli kaksi euroa, joten se oli edullisempi, muita aiemmin näkemiäni lakkeja. Viikolla löysin Cittarin alesta myös pinkin repun, sillä mieluummin kannan tavaroitani pikku-repussa kuin roikotan käsilaukkua olkapäällä. Reppu vielä jotenkin tulee tuota kipeää selkääni.



Eiköhän näillä kesällä pärjää ja eihän vaatekaapistani tietenkään vaatteet lopu, osa vaiin saattaa olla hieman väljiä tässä elämän vaiheessa. Jospa sen jakunkin vielä jostain löytäsin edullisesti ja oikean värisenkin vielä.

Kevät on uudistumisen aikaa....Niinpä piti taas varata aika kampaajalle. Tosin tällä kertaa menin sille vanhalle omalle kampaajalle, jolla olen käynyt viimeksi noin vuosi sitten. Ikävä oli ollut jo molemminpuoleinen, sillä kai se on niin, että tiettyyn tyyliin ja väreihin tottuu ja on vaikea hyväksyä uusia värisävyjä. Nyt tuntuu taas, että sain mitä tilasinkin. Kulmat tuli samalla nypittyä, sekä värjättyä. Nyt on taas kevätlook ja sekin tämän päivän käynnissä oli hyvää, että huomenna menen sinne ihotauteihin ja siellä operoidaan huultani ja ohjeiden mukaan ei sitten viikkoon saakaan kastella hiuksiaan.



Tässä keväistä uutta "pinotexiä" pinnassa.



Tässä takaa päin kuvattuna.

Mieskin kävi kerrankin ihan oikealla kampaajalla. Yleensä minä kynin hänen hiuksensa, sillä eihän ne ainakaan pahemman näköiseksi voi tulla, mitä ovat olleet. Nyt oli kyllä ihan herrasmiehen näköinen.



Tällainen ihana karvapallo oli meitä viihdyttämässä miehen parturoinnin ja hiustenleikkaukseni ja värjäykseni ajan.

Perjantaina sain vihdoin ja viimein aikaiseksi mennä kampaajalle. Kävin Suvi kotikampaamossa ja näin siistin hiusmallin hän sai siitä kauhean näköisestä viisi kuukautta muhineesta pehkosta muokattua.



Tarjuska eestä....



Tarjuska takaa...



Sitten vielä hiukset sivuprofiilistakin.

Hiuksia leikattiin aika paljon ja nyt ei enää tukka liehu ihan niskassa. Nauroinkin ennen sitä, että tukka takana...elämä edessä.  Hienot frouvat käyvät kampaajalla vähän joka viikko, mutta meikäläinen pihtaa käyntiään aina viimeiseen asti ja sitten kun omat konstit eivät enää riitä, niin sitten laitetaan centit riviin ja varataan aika edullisemmalle kotikampaajalle, joka taitaa hommansa siinä missä muutkin alan ammattilaiset. Suvi värjäsi hiukseni kolmella värillä. Alla on tummaa, pohjalla vaaleaa ja päällä aurinkoraitoja. Näissä kuvissa ei kaikissa ehkä oikea värisävy tule esille, mutta ylin kuvaa kai parhaiten sitä oikeaa.

Helsingissä Suvi on avaamassa maaliskuulla virallisesti tämä kotikampaamonsa ja lupasin vinkata sinne, jos haluat hyvää ja edullista palvelua. Käypä kurkkaamassa jossain vaiheessa tänne, kun kotisivusto valmistuu.