Kuten edellä jo kerroinkin, niin viikonvaihteessa olin koulutuspäivillä. No, ei siinä mitään, mutta tänään taas sattui eteeni sellainen "lentävä matto" episodi. Tilaisuudessa olin viemässä jotain roskaa keittiön roskikseen, kun toimiston keittiön matto oli jäänyt kuprulle ja jalka sattui menemään kuprun alle ja niin tuli taa ennalta odottamatta sellainen ilmalento. Voiko tämä olla enää totta? Muutama viikko sitten lensin lahjakkaasti Kolilla kalliolla. Tosin silloinkin oli onni matkassa, jolloin olisi voinut tapahtua paljon pahemmin. Suojelusenkeli taisi silloinkin kulkea vierelläni.
Pari viikkoa sitten kompastui mökillä vanhaan kantoon, kun puiden kaatoa kuvailin. Kanto oli jäänyt kasvaneen heinän suojaan piiloon, enkä sitä huomannut. Sillon kirpaisi jo ennestään auki olevaan polveen, mutta suuremmilta vammoilta silloinkin selvisin. Viime viikonloppuna en onneksi toikkaroinut, mutta tänään sitten taas aivan ennalta arvaamatta taasen.
Lento kävi niin vikkelään, että ykskaks huomsin makaavani lattialla mahalleen, jolloin leukani kolahti suoraan voimalla lattiaan. Siinä kiroilin tovin ja pääsin ylös avustuksella. Totesin, että leukaan tulee mojova mustelma. Käsivarressa oli ihorikkoa ja pientä ruhjetta, kuten jo kahteen kertaan loukkaamassani polvessa. Onneksi taaskaan ei mennyt luita poikki. Käsivarsi on tänään juilinut, mutta vaikea sanoa, että tuliko se kaatumisesta vai viime yönä epämukavasti nukuttua vieraassa sängyssä ja vääränlaisella tyynyllä.

Ennen kotiin lähtöä soittelin miehelle ja kyselin kyytiä. Hän kehoitti tulemaan bussilla. Puhelun aikana hän varoitteli, että edellisenä iltana oli sattunut "kummia". Selvisi, että hänkin oli ottanut "lipat" ja kaatunut portaittemme edessä astuessaan ns. tyhjän päälle. Ei voi olla totta....kumpikin on kompastellut tahoillaan. Tosin hänelle oli tullut iso ruhje poskeen ja silmäkulmaan. Lisäksi silmälasit olivat kärisineet kaatumisesta. Harmillista, sillä hän ei suinkaan käytä niitä laseja päivittäin, mutta just silloin ne olivat silmillä. Kaatumisen seurauksena moniteholinsseistä toiseen tuli armottomia hiekasta aiheutuvia naarmuja ja sanka kärisi maalivaurioita. Tiedä onkohan mitään toivoa saada esim. kotivakuutuksesta korvausta vai pitääkö kärisiä nahoissaan. Eihän sille mitään mahda, kuten ei minun kamerallenikaan, joka kärsi kaatumisestani Kolilla. Jotenkin kyllä pisti tämä episodi hieman hymyilyttämään. Ollaan oltu naimisissa jo yli kolmekymentä vuotta ja ehkä tässäkin tapauksessa taisi olla jotain telepaattista mukana. Tosin ei ehkä kaikkein parhaimmassa muodossa.
Toivottavasti ei nyt naapurit luule, että täällä on käyty vallan käsirysyä, kun emäntä on ollut "matkoilla".  Tosin toivon nyt, että se halkkarin matto siellä toimstolla saa kyytiä johonkin suuntaan. Pitkään jo olen pelännyt, että joku siinä loukkaa itsensä.