Elämä on elämää

Siis viime perjantaina sitten kävin siellä Kirralla 11v. kontrollissa. Outojen ylävatsaoireiden vuoksi sain sitten lähetteen röntgeniin ultraäänikuvaukseen. Viime kerrasta olikin kulunut jo yli kymmenen vuotta. Labrakokeitakin määrättiin lisää eli tuumorimerkkiaineet. Hieman jännitti ja pelottikin ehkä. Tiistaina sitten odottelin lekurin soittoa. Ei mitään kuulunut. Sitten ajatus, että itse olen sekoillut päivissä. Soitto osastolle varmisti, että oikea soittopäivä olikin 8.3 eli odottelin turhaan päivää liian aikaisin. Tänään keskiviikkona sitten uusi jännitys. Hurisevassa bussissa istuessani lekuri sitten soitti. Ca-19-9 oli hieman koholla eli 55 ja muut syöpämerkkiaineet olivat normaalit. Ei kauhean pahalta näytä, mutta varmuudeksi lähete magneettikuvaukseen. Sitä sitten odotellaan viikkoja tai kuukausia, jonoa kun näyttää olevan kuvaukseen. Huomioon ottaen arvoni, joka oli kymmenen vuotta sitten yli 13 000, niin asia ei kai voi olla kauhean hälyttävä. Aina sitä pelkää kuitenkin, että "aina ei voi voittaa".

Kategoria: Maksapalsta 3 kommenttia Kommentoi

Maiju kirjoitti 08.03.2006 - 21:32

Ikävä kun joudut odottamaan noin kauan... Kuitenkin yleensä pari kuukautta odottelee magneettikuvaus aikaa ja sitten viikko toista sitten tuloksia...

Mutta toivotaan, että kaikki on hyvin.

Maiju

Tarjuska kirjoitti 08.03.2006 - 22:07

Voihan olla että kutsu tulee aiemminkin. Lääkäri sanoi, että muutamsta viikosta muutamaan kuukauteen. Elikä hyvin epämääräisesti, mutta odotellaan vuoroa sitten.

Karoliina kirjoitti 09.03.2006 - 08:37

Minullekin on tuo odottaminen ja odottaminen ollut niin tuttua jo kuudentoista vuoden ajan. Aina se jännittää, ei siitä pääse. Tämä on samalla vieraskirjakäynti. Osuit sattumalta silmiin. Voimia ja iloa! PS. Erästä tauluasi jo ihastelin ihan alussa!

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivu

"Tule käymään tai mene kotiisi"

Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.

KAMERA, JOLLA KUVAAN: