Elämä on elämää

Tämän viikon haasteena on valokuvata Eino Santasen säkeen pohjalta assosioiden. Voit maistella yllä olevia sanoja ja lähteä kuvausretkelle, mutta kuvattavaa saattaa myös löytyä lähempääkin, menemättä varsinaisesti minnekään.

Tässä kuvassa on kai kursiivia ja myös malankoliaa:

"Kursiivinen malankolia"...Tulee hieman surumielinen tunne, kun syksyinen sumu ja halla kaataa elollisen kasvuvoiman kesän jälkeen. Talvi on pikkuhiljaa tulossa...
Kuvassahan tuo sumu "kursiivisesti" on laskeutunut pellolle ja aistii kylmää ilmaa.

Kategoria: Valokuvatorstai 28 kommenttia Kommentoi

savisuti kirjoitti 27.09.2007 - 00:57

Hieno kuva, tässä on nimenomaan kursiivista melankoliaa.

Pippuri kirjoitti 27.09.2007 - 01:01

Upea usvakuva! Ja tuttu on tunnelmakin...

Tarjuska ite kirjoitti 27.09.2007 - 01:06

Savisuti: Kiitos! Kylmä, uskva ja vesisade...nyyh, tunnelma menee väkisten malankoliseksi.
Pippuri: Kiitos sinullekin! Näitä usvaisia ilmoja taitaa olla aika lailla näin syksyisinä iltoina, varsinkin maaseuduilla.

Maurelita kirjoitti 27.09.2007 - 01:08

Hieno ! Minulla kursiivi on lähinnä varjoissa... ja kiitos kun ehdit jo päivittämään linkkini. =)

Tarjuska ite kirjoitti 27.09.2007 - 01:13

Maurelita: Juu, laitoin heti tänne uuden linkkisi, kun havaitsin muutoksen...eipä tarvitse sitten mennä vanhoihin osoitteisiin "koputtelemaan ovelle" :)

nieppi kirjoitti 27.09.2007 - 06:26

Siinä todella melankolinen kuva

Retuliina kirjoitti 27.09.2007 - 07:59

Kiitos kommentista blogissani!

Outi kirjoitti 27.09.2007 - 08:08

Minustakin tämä on onnistunut kuva. Joskus ei pidäkään nähdä yksityiskohtia, että näkisi kokonaisuuden - melankolisenkin sellaisen.

Kirsi kirjoitti 27.09.2007 - 08:40

Kaikkihan siinä on kursiivillaan. Maasudulla on, varsinkin huonolla säällä, muutenkin minun silmissäni paljon melankoliaa.

NEulekirppu kirjoitti 27.09.2007 - 09:23

Tämän melankolisemmaksi ei voi oikeastaan enää tunnelma mennä...

Lunara kirjoitti 27.09.2007 - 09:24

Kaunista, ja niin alakuloista :) Voi melkein nähdä usvaneitojen tanssin syksyisessä maisemassa.

Hilkka kirjoitti 27.09.2007 - 09:56

Upea kuva. Aivankuin maalattu akvarelli. Herkkä.

Elegia kirjoitti 27.09.2007 - 10:21

Sumea ja etäinen, surullinen.

Leenukka kirjoitti 27.09.2007 - 10:48

Juu, ei muuta kuin sivellin käteen ja tavoittelemaan tätä melankolista ja utuista tunnelmaa!

Obeesia kirjoitti 27.09.2007 - 11:04

Satua tai unta.

Inkivääri kirjoitti 27.09.2007 - 13:37

Hieno kuva - sumussa kaikki on lähellä ja kuitenkin kaukana... Kaikki on hiljaista, kun tuuli ei käy - tunnet olevasi yksin.

Kuvablogisti kirjoitti 27.09.2007 - 13:59

On siinä. Ja katoavuuttakin. Olen aina ollut sitä mieltä, että usva ja sumu ovat valokuvaajalle hurjan hyvät kaverit.

AnneH kirjoitti 27.09.2007 - 14:05

Sumuista, utuista, mutta kaunista...hieno kuva.

Liisa kirjoitti 27.09.2007 - 15:19

Sumu on kaunista. Melankolia on sitten katsojan silmässä. Kuva on herkkä ja maalauksellinen. Teepä tästä akvarelli. :)

Käpsä kirjoitti 27.09.2007 - 22:30

Kuva on kuin unta, melankolista unta!

Tarjuska ite kirjoitti 28.09.2007 - 01:13

Kiitos kaikille kommenteista. Tänään hieman kiireissäni en ehdi enempää...aamulla matka Kolille aikaisin alkaa. Melankoliasta muihin aatoksiin ja riemulla matkaan! :)
Hilkka, Leenukka ja Liisa...täytyy laittaa harkintaa, jos tästä "yrittää" jotain saada taulupohjalle tai paperille. Tosin kaukana tästä mallista omat yritykseni, mutta yritys hyvä, vaikka tulos olisikin jotain muuta. Hyvää viikonloppua kaikille! :)

Rita kirjoitti 28.09.2007 - 05:28

Mitä kaunein usvakuva. Aavistus lumesta.

Mutta mitä tarkoittaa että on "kursiivisesti" laskeutunut?

Hallatar kirjoitti 28.09.2007 - 18:00

Voi ei sitä hallaa! =)

Mutta ihana kuva...

jantta kirjoitti 28.09.2007 - 21:39

Tulinpa kurkkimaan taas. Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua:)

Nelmi kirjoitti 28.09.2007 - 21:57

Kuva on kaunis. Minusta tuollainen ilma maalla on okein mukavaa, sisällä lämpöisessä, tuli pesässä, puut hiljaa ritisee palaessaan. Lämmin kaakao ja hyvä kirja tai pelkkä tuleen tuijottelu..molemmat tuovat rauhan.
Ymmärrän silti jos joku näkee tuossa melankoliaa, kursiivista, jatkuvaahan tuo ei ole, tulee tuuli ja vie sumun pois...

Palaga kirjoitti 29.09.2007 - 21:51

Kaunis melankolinen maisema!
Vai käyt sinä Kolilla, melkein naapurissa.

Anneli kirjoitti 02.10.2007 - 06:19

Hei ja terveiset Kreikasta! Viikossa tuli jo ikävä sivujasi! Matka oli hieno, lämpöä n +30 ja rentoa oleilua. Teki hyvää kaiken sähellyksen jälkeen. Olet myös kerennyt paljon viikon aikana. Kauniita ruskakuvia ja tämä"melankolinen kursiivi". Kaikki on katsojan silmissä, kuten sanotaan, eli minusta kuvassa ei ollut laisinkaan melankoliaa/alakuloisuutta/raskamielisyyttä/kyvyttömyyttä innostua asioista. Olen joskus aiemminkin tainnut sanoa, että syksyiset syysaamut ovat minun mieleeni. Silloin olen liittänyt eteen vielä "kirkkaat, kuulaat", mutta ei utuinen aamu jää siitä oikeastaan yhtään huonommalle. Ihailin taas kirpparilöytöjäsi ja vielä vaaleanpunaiset kengät!! Ai niin, ostinhan minäkin matkalta vaaleanpunaisen juhlalaukun, jolle tulee käyttöä marraskuussa, kun puen päälleni vaaleanpunaisen juhla-asun... Ihanaa syksyä, odotan uusia kertomuksia ja kuvia. Sinua tervehtien: Anneli

maarunen kirjoitti 02.10.2007 - 13:43

Ompa tosi jänskännäköinen kuva! Upea!

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivu

"Tule käymään tai mene kotiisi"

Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.

KAMERA, JOLLA KUVAAN: