Elämä on elämää

Edellisestä viikonlopusta viisastuneena päätin ottaa mökille runsaammin näperreltävää, jos ilma käy hankalaksi. Näin näytti olevan lauantaina, jolloin satoi koko päivän aika runsaasti. Aamupäivällä tosin käväisimme kirkolla ja siellä tavanmukaisesti kirppiksellä. Tosin sieltä bongasimme vain lastenvaatteita tällä kertaa.
Perjantai-illalla aloitin koukkuamaan mohairlangasta itselleni vaihteeksi Salomonin solmuhuivia. Varastostani löytyi vanhan rosan väristä lankaa, jota olin ostanut näköjään joltain kirppikseltä....muisti pätkii...kerän. Mahtanee olla Kid Mohairia. Siitä ajattelin tehdä itselleni talven varalle huivin. Työn sain koukuttua valmiiksi lauantaina iltapäivällä.

Tässä tämä huivini ja lankaa siihen meni koko kerä eli siinä taisi olla 100g tuota mohairlankaa.

Tässä tämä huivi vielä lähemmin viikattuna.

Lisäksi kun aikaa oli ja lankaakin mukana, niin päätin tehdä jotain Palma-langasta. Ensin ajattelin pikkuneidin ponchoa, mutta kun ei ollut ohjetta eikä hajuakaan silmukkamäärästä, niin päätin neuloa langasta kaulaliinan. Tämä lanka tuntuikin neulottaessa kovin pehmeältä ja lämpimältäkin varmaan. Katsotaan kummalle mummin pikku-prinsessalle siitä tulee sopivampi. Toiselle täytyy myös tehdä sitten kun tämän saan ensin valmiiksi.

Palma-lanka on rosa-valko-lilakirjavaa lankaa. Tässä työssä on 24 silmukkaa ja pituuden teen sitten summassa, kun katson mitenkä sen saa suhteutettua tuohon leveyteen. Saattaisi jopa sopia itse mummillekin. Nyt näytti jostain löytyvän se kadonnut inspis. Hyvä näin, sillä pian on kylmät ilmat tulossa ja joulukin pikkuhiljaa tulla jolkuttaa.

Kategoria: Käsityö 8 kommenttia Kommentoi

lettu kirjoitti 18.09.2007 - 05:56

Sitä se syksy teettää, iskee into käsitöihin :)
Kaikkea kivaa oletkin saanut tehtyä !
Mukavaa syksyisen viikon jatkoa :D

Hallatar kirjoitti 18.09.2007 - 07:39

Minullakin oli eilen siun koukkuamasi salomoninsolmuhuivi kaulassani kaupungilla. =)

rebekka kirjoitti 18.09.2007 - 09:01

Onko sulla vaaleanpunainen-vaihe? :-)

Tiitsa kirjoitti 18.09.2007 - 09:13

Kauniita nuo huivit. Palma on pehmeää ja jälki kaunista, mutta mitä tykkäsit sen neulomisesta? En ole vielä kokeillut. Virkannut kylläkin ja tuntui hankalalta tehdä.
Solmuhuivi on mullakin meneillään ja toinen pitäisi aloittaa ihan lähipäivinä. Ei nää lopu ;)

Tarjuska ite kirjoitti 18.09.2007 - 12:24

Lettu: Kai se on niin, että kesällä on niin paljon muuta ja syysiltojen ratoksi on mukavaa tehdä käsitöitä. Tosin on tarvettakin lämpimille vaatteille enemmän. :)
Hallatar: Kiva, että huivilla on käyttöä. :))
Rebekka: Mulla on oikeastaan aina tämä vaaleanpunainen kausi päällä. :)) Se on mun väri ja sitä on vaikea mennä muuttamaan. :)
Tiitsa: Oikeastaan tuon Palman neulominen ei ole hassumpaa puuhaa. Tosin ei saa olla liian tiukkaa neuletiheyttä, jotta onnistuu. Karanneita silmukoita on kai vähän vaikeata metsästää. Tuota solmuilua on niin mukava tehdä ja sitä kun ei tarvitse kummemmin ajatellakaan. Tosin pitäisi kai välillä kehittää jotain uuttakin. :) Välillä sitten noita solmuiluja, ettei unohdu sekään taito. :))

Leenukka kirjoitti 18.09.2007 - 15:57

Mulla on edelleen kokeilematta solmuhuivi mohairlangasta. Näyttää ihanan pehmeältä...

Anneli kirjoitti 19.09.2007 - 03:50

Yöllinen hei! Taas painaa kateuden taakka mieltä. Sinä se jaksat tehdä käsitöitä ja marjastaa ja bloggailla ja..ja.. No en minä oikeasti kateellinen ole vaan iloinen puolestasi, että jaksat puuhastella kaikkea. Minulla lienee joku pitkittynyt "en saa mitään aikaiseksi" -kausi. Lähes päivittäin suunnittelen, että huomenna sitä ja ylihuomenna tätä. Ylihuomenna illalla tajuan, että olen tehnyt vain kaiken pakollisen. Tyttären vihkiryijykään (siis sellainen pieni) ei meinaa millään edetä. Vaikka olen päättänyt vaihtaa sitku-elämäni nytku-elämään, täytynee kuitenkin todeta "et sitku vuorotteluvapaa alkaa aloitan kaiken puuhastelunkin". Vaaleanpunaisia unelmia siis minullakin... T: Anneli

suurperheen äitee kirjoitti 22.09.2007 - 16:09

Voi että miten ihana tuo vaaleanpunainen mohairhuivi! Juuri tuo kuva silmissäni kävin tänään lankaostoksilla, vaan en löytänyt lähellekään noin ihanata lankaa. Ei silti että osaisin tuota tekniikkaakaan millä olet huivisi tehnyt...

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivu

"Tule käymään tai mene kotiisi"

Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.

KAMERA, JOLLA KUVAAN: