Elämä on elämää

Ari: Niinpä....Juhla-Mokka ainakin. Becelkin varmaan aikojen saatossa pääsee klassikkojen joukkoon. :)
Savisuti: Tosin just tuo leivänpaahdin ei ole niin vanha....on alle 10 vuotta vanha.

Mari kirjoitti 13.09.2007 - 07:11

Jos ei tuotteina ihan vielä klassikoita, niin tuo näkymä on melkoisen klassikko jo suomalaisissa keittiöissä ainakin aamuisin ;-)

Hilkka kirjoitti 13.09.2007 - 08:32

Kyllä se aamun kahvihetki on klassikkojen klassikko.

Kirsi kirjoitti 13.09.2007 - 08:58

Ainakin meillä sekä kahvimerkki että rasva ovat ihan samat. Juha Mokka on kai monella mittapuulla oikeasti klassikko, 75-vuotias nimittäin.

Lunara kirjoitti 13.09.2007 - 09:37

Kyllä tosiaan Juhla-Mokka ainakin (löytyy muuten myös meidän kaapista!) on klassikko. Becelkin varmaan tulevaisuudessa.

Juha Ylitalo kirjoitti 13.09.2007 - 09:38

Ensimmäiset leivänpaahtimeen liittyvät muistoni ovat 80-luvulta ja Becel nyt on aivan liian nuori tuote, mutta Juhla Mokan minäkin hyväksyn klassikoksi, vaikka itse olenkin tee-ihmisiä. Samaten tuo kuvan taustalla oleva peltipurkki on melko klassinen kahvinsäilytysastia, vaikka purkin kuviot ovatkin varmaan vuosien varrella eläneet.

Jussi kirjoitti 13.09.2007 - 10:31

Juhlamokka on varmasti klassikko ja pian nuo kaksi muutakin :)

Pirjo kirjoitti 13.09.2007 - 13:00

näin ulkosuomalaisena voin nimetä ehdottomasti Juhlamokan klassikkotuliaisiin:Muita siihen ryhmään kuuluvia ovat Fazerin suklaat yleensä,ruisleipä,graavi-tai kylmäsavulohi,minun oma listani kyllä on vieläkin pidempi:)samanlaisessa Paulig-purkissa meilläkin kahvinpavut löytyvät

nieppi kirjoitti 13.09.2007 - 14:20

Becel on ehkä tulevaisuuden klassikko mut ei oikein vielä

Outi kirjoitti 13.09.2007 - 14:52

Sovitaan, että tuo kahvi ainakin on klassikko. :)

Sirpa kirjoitti 13.09.2007 - 21:25

Juhlamokka lienee klassikko, riippuen siitä miltä aikaväliltä sitä tutkii. Silloin kun pavut vielä jauhettiin kotona, oliko se Juhlista vai mitä?

Itse muistan sen ajan kun kaupassa pyysin jotain kahvia jauhettavaksi mutten muista mitä se oli?!

Becel ei ainakaan meidän perheessä ole koskaan ollut "in" eikä varmaan tulekaan kun käytämme voita ja neitsytkookosöljyä.

Milloinkahan leivänpaahtimet rantautuivat? 80-luvulla? Vai jo aikaisemmin? Noh, joka tapauksessa mielenkiintoa herättävää pohdintaa meille laitoit! ;)

Obeesia kirjoitti 14.09.2007 - 16:06

Näkymä on kotoinen. Paitsi että meillä on Presidentti-kahvi ja Benecol-levite. Tuo leivänpaahdin on muotoilultaan kyllä ihan 1950-lukua.

Elina kirjoitti 14.09.2007 - 16:10

Näin kulttuuri-ilmiöt pitääkin nähdä! :) Ei ne klassikot ole aina ikäkausia eläneitä esineitä tai asioita, vaan meidän ympärillä on jatkuvasti juttuja, mitkä ovat jo nyt oman aikamme historiaa ja näin ollen aivan yhtä arvokkaita kuin menneiden sukupolvien kimpiastiat tai poljettavat Singerit.

Satu H kirjoitti 15.09.2007 - 01:12

juu, ehdottomasti kyseinen kahvimerkki hyväksytään klassikkojen joukkoon. flora vois olla rasvoista se klassikko?

Rita kirjoitti 15.09.2007 - 08:14

Hassua miten mukava olo tulee kun näkee tutun Juhlamokkapaketin :) Becel ei aiheuta mitään tuntemuksia. Ei ole tuttu.

Tarjuska ite kirjoitti 17.09.2007 - 01:58

Juhla-Mokkahan se varmaan se aidoin klassikko näistä onkin. :) Tuli mieleeni tuosta Satu H:n kommentista, että ennenhän sanottiin "Mitä meillä silloin oli, kun ei ollut flooraa...mitä, ei ollut flooraa?". Tosin kai se Floora olisi ollut kunnon klassikko ja tämä Becel on sitten tullut näiden ravitsemustietojen myötä, mutta ehkä sekin on oman aikansa klassikko joskus. :) Ehkäpä se voipaketti on vielä monelle se klassikko. :(

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivu

"Tule käymään tai mene kotiisi"

Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.

KAMERA, JOLLA KUVAAN: