Viikolla tuli poikettua paikallisella kirppiksellä ja automme veimme "puluparkkiin". Hyvin tyypillistä, että pulut majailevat siellä parkkihallissa, parkkihallin seinissä olevat aukot on kutakuinkin verkotettu. Tosin pääseehän linnut sisään sieltä mistä autotkin.



Parkkimaksukin näyttää olevan maksettu, joten mikäs siinä on lämpimän konepellin päällä siinä siivellä levätä. Konepellillekin sopii sitten ruikauttaa hieman ylimääräistä.



Tällaisia lehtokotiloita on näillä main ihan pilvin pimein. Niitä tapaa kävelyteiden varsilla ja puron varrella sekä parkkipaikalla ja päiväkodin pihapiirin tuntumassa. Mikä ihmeellistä, niin ne suorastaan viihtyvät nokkosten lehdillä. Aamusella kun lähdin kaupunkiin, niin kosteasta maasta ne olivat kiivenneet nokkosten lehdille ja roikkuivat niissä.



Eilen tutkailin tätä etanaa: "Etana, etana näytä sarves...onko huomenna poutaa"...Niin se etana näytti sarvensa ja poutaa on kyllä tänään ollut.



Pitkästä aikaa eilen ajattelimme mennä naapurilähiön k-markettiin. Kappas vaan, ei siinä mitään kauppaa enää ollut, ei ollut valokuvaamoa, ei ollut rautakauppaa, ei ollut kirppiksiä eikä ollut ravintolaakaan. Ainoat kaupat jotka olivat, niin eläintarvikeliike ja jonkun vanhantavaran myymälän varasto. Kaikki muut myymälät olivat sulkeneet ovensa. Pitkään on keskusteltu tämän Ostarin purkamisesta ja nyt se näyttää olevan totista totta. Ovissa oli jo visiot rakennettavasta asuinrakennuksesta. Tämä lähiö on pikkuhiljaa jäämässä vaille niitä vähäisiäkin palveluja. Täällä olemme viettäneet avioliittovuosistamme lähes puolet. Jäljellä on Alepa ja Siwa sekä kioski ja kukkakauppa ja muutama ravintola sekä apteekki. Toivottavasti edes se pankkiautomaatti on siirretty jonnekin, kun yksi poistettiin aiemmin ja toinen jäi ostarin kupeeseen ja nyt siinä paikassa oli vain peltiläpyskä. Terveyskeskus on lopettanut ja palvelut siirretty toiseen lähiöön. Taloja tulee näköjään lisää, mutta palvelut saa väistyä tieltä. Iso vanhusten asuintalokin tyhjennettiin ja vanhukset saivat lähteä muualle...kuka mihinkin. Siihen huonokuntoiseen taloon suunnitellaan jotain aivan muuta. "Ei aina oikein jaksa ymmärtää..."



Tänään oli vapaaehtoisjärjestömme kokous vertaistukitoiminnan kehittämisestä. Hyvin kaupunkiin pääsin, eikä tullut mieleenikään iltapäivällä kotiin lähtiessä, että kaupungissa voi olla erityistä tungosta. Maskulla oli tuhatmäärin varmaan Citymartoniin osallistujia. Autoletka seisoi ja siinä saatoimme vain bussin ikkunasta jonon hänniltä tarkkailla maratonin etenemistä. Juoksijoita näytti olevan ihan Töölönlahden laitamille asti. Parikymmentäminuuttia odottelimme siinä letkassa ja yritin ottaa bussissa muutaman kuvan, vaikka näkyvyys ei ollut kovin  hyvä keskikäytävän jälkeen ja kun bussin edessä oli monta autoa. Loppuihan se letka ja matka jatkui.



Kadunlaitama näytti kyllä aika hurjalta tämän maratonin jälkeen. Muovisia juomapikareita oli satamäärin pitkin katua ja niille varatut muoviset jäteastiat kumollaan maassa. Tosin heti oli puhtaanapitomiehet hommissaan, jotta stadi saataisiin jälleen fiiniin kuntoon.
Ilta meni saunoessa ja kortteja tehdessä. Huomenna on meinaan pikku-ukon ristiäiset ja mummilla ja ukilla siten juhlat tiedossa.



Saahan nähdä miten äitini kanssa käy eli pääseeköhän muori ollenkaan lähtemään lapsenlapsenlapsen ristiäisiin. Muori kaatui pihamaallaan pyykkituvan tuntumassa luiskassa ja tippui pyykkikorin päälle katutasolle luiskan päältä. Hui, kauhistus sen tään, sillä äiti on vajaa 8-kymppinen ja hieman vaarallista sen ikäiselle teloa tuolla lailla itseään. Naapureiden painostuksesta meni sitten näyttämään silmäänsä terkkariin ja siellä kuvattiin ja annettiin kotihoito-ohjeet. Tosin silmä oli yöllä muurautunut aivan kiinni. Käväisin eilen muoria katsomassa ja käytiin kaupassakin yhdessä. Pyysin äitiä hautomaan silmää pakastepussilla pyyheliinan läpi. Turvotus oli jo illemmalla laskenut näin, että silmää näkyi jo jonkin verran. Tänään kuitenkin toinen silmä on muurautunut umpeen ja nyt mammalla on molemmat silmät mustana. Aika hurjan näköinen ...ei ainakaan simissä mitään vammaa näkynyt, mutta toivottasti äiti paranee pian. On hieman vaikeaa vanhan ihmisen puuhastella heikkonäköisenä, kun toisella silmällä näki eilen ja ehkä tänään ei senkään vertaa.Olisihan se vielä ollut mukavaakin, että neljännen polven edustaja olisi ollut ristiäisissä mukana.

Edit-täti lisää vielä, että viimeinen arvonnan voittajakin on ilmoittautunut ja ensiviikolla lähtee loppuviikkoon mennessä paketit postiin voittajille.

Minulle taas kävi hyvä mäihä Ixun arvonnassa. Ylläriä pukkaa...kiva ja näin taas hyvä kiertää. :) KIITOS, Ixu!