Nyt on sitten ryhdyttävä tuumasta toimeen, kun kerran lupasin kirjoitella kesälomakuulumisia. Aamulla kyllä tuntui, että tänään ei tule mistään sitten mitään. Ensin oli tarkoitus mennä pyykkitupaan, kun äiti varasi vuoron poissa ollessani. Olisi tietty pitänyt tarkistaa vielä lomalta palattua, että lukko on varmasti oikeassa kohdassa varaustaulussa. Meillä kun on kiinteistössä sellainen taulu, jossa on kuukaudenpäivät sekä kelloajat, jolloin voi varata sopivamman ajan pyykinpesua varten. Äiti on iäkäs ja aina ei ole enää yhtä skarppi kuin ennen. Tosin meillä nuoremmillakin välillä pätkii. Äiti oli kyllä varannut oikealle päivälle pyykkivuoron, mutta kelloaika oli väärä. Meidän olisi pitänyt olla pyykillä jo seitsemältä ja menimme siis vasta vuoromme päätyttyä. Onneksi pyykkitupaan tuli joustava naisihminen ja saimme pestä lakanapyykit hänen vuorollaan kun hän oli pessyt ensin omat pyykkinsä. Tosin jouduin muun lomapyykin pesemään kotikoneella ja tämä urakka vei koko päivän, kun pyykit piti ripustaa naruille ja kuivatella ulkona. Sitten tietokonepaholainenkin iski juuri samaan kertaan. Virustorjuntaohjelma temppuili. Onneksi sain ohjelman samaan muotoon kuin aiemminkin. Mitäköhän siinäkin sitten taas oli?

No, nyt lomatunnelmiin. Tosin täytyy ensin kertoa hieman negatiivista palautetta maaseutulomailusta. Heti ensimmäisenä lomapäivänä lähdimme tyttären perheen kanssa Joutopäiville. Oli lämmin päivä ja jano yllätti. Juomaa haettiin paikalliselta ravitsemusalan yrittäjältä. Tosin oli kyse aivan tavallisesta limsasta. Siinä kesävieraat maistelivat myymälän juomapullosta limpsaa. Maku vaan ei ollut tutun juoman makuista. Havaitsimme, että pullosta oli raaputettu päivämäärä pois ja tarkastimme myymälän juoma-altaasta muut juomat ja saman merkkisistä limpsoista oli kaikista raaputettu viimeinen käyttöpäivämäärä pois. Muut limpsat olivat vanhentuneet kolmisen kuukautta aiemmin. Huomautimme asiasta ja myyjä haki takahuoneesta tuoreempaa limpsaa mutta pikkupulloissa, joita saimme sitten kaksin kappalein vastaamaan maksettua juomaa. Joskushan myymälässä voi jäädä vahingossa vanhaa tavaraa myyntiin, mutta kun kaikista pulloista raaputetaan päivämäärä pois, niin teko on jo tahallista asiakkaitten pettämistä. Minusta tämä oli aika halpamainen temppu. Kyllä kärsi luottamus tätä kyseistä ravitsemusliikettä kohtaan. Seuraavana päivänä ostin mausteita eräästä kyläkaupasta ja ne olivat myös viime vuoden puolelta. Tosin niissä oli alennettu hinta, mutta ei mainintaa, että kyseessä on vanhentuneet tuotteet. Lisäksi huomasin ostaneeni vakiohintaan myös vanhaa tavaraa. Kesäloman aikaan lomalaisia kai on helppo petkuttaa, kun oletetaan ettei ketään tarkkaile tuotteen tuoreutta. Laitetaan myyntiin niitä tuotteita, joita on talven aikaan jäänyt myymättä ja ovat jo vanhentuneet. Täytyy kai entistä enemmän tarkkailla myytävien tuotteiden päivämääriä ja tehdä ostopäätös vasta sitten sekä miettiä mitä kauppaa kannattaa tästä lähtien.

Oli lomalla monta positiivistakin asiaa, vaikka ilma ei varsin suotuisa ollutkaan. Välillä paistoi, vaikka enimmäkseen jaksoi sataa. Ensimmäisen viikon aikana meillä oli akkavalta talossa kun tytär lapsineen oli mökkilomalla. Tosin pikkuisessa mökissä oli aikamoinen huiske.Sadepäivinä piti keksiä jotain puuhaa ja niinpä tuli eräänä päivänä poikettua Hirvensalmella rantakahvilassa ja sieltä jatkoimme matkaa Kissakoskelle, jossa on vesivoimala sekä pieniä paikallisia yrityksiä. Kaunista katseltavaa oli ympäristössä.



 Vieraat saatettiin vajaa viikon päästä Mikkeliin, jossa kulutimme aikaa kirppareilla ja ruokaillen. Lisäksi käväisimme Kenkäverossa.



Kenkäverossa oli kaikkea hauskaa ja erilaisia myyntipisteitäkin. Otin kuvan valkoisilla kengillä koristetusta aitauksen tasosta. Mitä erilaisempia kenkiä oli näytillä ja osaan oli laitettu kukkiakin kasvamaan. Aika hauska oivallus. Vieraat saatiin illalla onnellisesti junaan ja mökki ammotti taas hiljaisuuttaan.

Iloisiakin yllätyksiä oli lomalla, kun MarLi majaili hieman samoilla suunnilla ja niinpä päätimme tehdä nettitreffit. Tapasimme paikallisella torilla. Oli kuin tuttua olisi mennyt tapaamaan, vaikka ei minulla ollut harmainta aavistustakaan miltä MarLi näyttäisi, muuta kuin puhelimen perusteella annettu vinkki missä hän suunnilleen istuu torikahviossa. Kiertelimme paikallisilla kirpputoreilla, kaupoissa, taitoshopissa sekä päälle päätteeksi poikkesimme Desing Anu Pylsyllä, Pynnölän vanhalla kansakoululla, jossa on hänen ateljeensa. Tämä oli minulle toinen käynti kyseisessä paikassa, jonka avajaisia vietettiin kesäkuulla, jolloin en päässyt mukaan. Ekaa kertaa kävin siellä muutamaa päivää aikaisemmin. Anuhan on paikallisia kädentaitajia ja suunnitteliujoita, jonka käsialaa ovat kauniit kalliomaalauksin suunnitellut tuotteet. Itse ostin myymälästä vain pari kattaiskynttilää lapsenlapsen ristiäisiä ajatellen. Oli kiva tutustua Pynnölään ja ihailla myymälän tuotteita ja itse vanhaa koulurakennusta.Anun tuotannon lisäksi myynnissä on myös tyttären Annan "Lande by Anna"-tuotantoa. Tarkoitus oli ostaa ystävättärelleni synttärilahjaksi pronssinen aurinkoriipus, jonka sitten loppulomasta onnistuinkin saamaan loppuunmyytyjen riipusten tilalle kun saatiin uutta tuotantoerää.



MarLin kanssa sitten poikettiin meidän mökillä kahveella ja päivä oli oikein mukava ja tämä blogitutun tapaaminen livenä oli oikein iloinen tapaaminen. Kiitos MarLille. Kiitos myös tuliaisista, kun hän toi minun "saneerattavaan" nukkekotiin omatekemän päiväpeiton sekä pikkutyynyn nukensänkyyn. Kunpa saisin urakan vielä jossain vaiheessa aluilleen.

Loman aikana käytiin yhtenä päivänä Jyväskylässä bongaamssa kirpputoreja. Tämä kaupunki ei ole niin tuttu, että sieltä olisi aivan hetkessä löytynyt, mutta onneksi pääsimme Laukaantien varrellla olevalle jätti-isolle kirppikselle, jossa aika kului kuin siivillä. Sieltä kyllä lähti monen moista kamaa mukaan.

Viimeistä edeltävällä lomaviikolla poikkesimme kahdeksan kilometrin päässä mökistämme olevalla Ahti Karjalaisen synnyin kodilla "Lepolassa". Matkaa kun ei ole sen enempää, mutta jostain syystä siellä vaan ei ole tullut poikettua vaikka viikottain ohi paikan ajammekin. Nyt tämä aukko sivistyksessä tuli korjattua. Lepolassa oli museomyymälä, joka muistutti Ahtin isän kyläkaupasta. Talossa on ollut posti ja aiemmin se oli tien toisella puolen olevassa rakennuksessa. Tilalle oli täksi päiväksi tuotu myös kotieläimiä. Siellä oli poni, karitsa sekä lammas ja vasikka. Lisäksi häkissä oli pieni kani. Tutustuimme Ahtin kotitaloon, vaateaittaan, saunaan, riiheen ja siellä olevaan Arabian astianäyttelyyn sekä varastorakennuksiin. Pullakahvit nautimme museomyymälän välittömässä läheisyydessä. Oli nostalgista käydä siellä Lepolassa, kun esillä oli kaikkea ihanaa vanhaa tavaraa ja osa sellaista joista itselläkin on muistoja lapsuudesta. Tällaiset vanhat kotimuseot ovat mukavia käyntikohteita.


Lepolan portilta

Eräänä lomapäivänä käväisimme myös Leivonmäellä kirpparilla ja sieltä ajoimme Karoliinan kahvimyllyyn leivoskahville. Paikka on suosittu virkistyspaikka, josta saa mahtavia kakkupaloja kahvin kanssa. Valinta oli vaikeaa, sillä tarjolla mitä hienompia kakkupalasia ym. leivonnaisia. Loppujen lopuksi valitsimme tiramisukakkua palastet. Tuli kyllä aika täyttävä olo moisista isoista herkkupaloista. Sitten suuntasimme takaisin mökkimaisemiin.

Olin luvannu vielä nettiystävälleni Elinalle, että poikkeisimme Joutsan tiekirkossa lomamme aikana, jossa hän on ollut oppaana kesäajan. Olikin viimeinen mahdollinen päivä poiketa siellä kirkossa, jossa mieheni on aikoinaan päässyt ripille jo lähes 40 vuotta sitten. Saimme loistavan opastuksen ja Elina tarjosi meille mahdollisuuden tutustua tapulin museonäyttelyyn. Siellä oli kaikkea hauksaa entisajoita, kuten häpeäpaalu, jossa oli kolme vai oliko neljä porrastusta. Liekö ollut tekosten mukaan sitten paikka...eli vähän niin kuin palkintopallillakin. Ylimmällä istui varmaan sitten suuremman häpeän aiheuttajat.  Kirkko on upea vanha kirkko, jossa on paanukatto. Tosin hieman häiritsi, että kattoa on korjailtu yläosasta kiiltävällä peltikatolla, joka sotkee vanhaa idylliä.


Joutsan kirkko


Kirkon alttarialueelta

Parissa tilaisuudessa olen tässä kirkossa ollut eli yksissä rippijuhlissa ja mieheni kasvatti-isän hautajaisissa. Kirkko on saneerattu jokunen vuosi sitten. Otin useita kuvia kirkoista, mutta tähän on niin paha kaikkea mennä laittamaan.

Mikkelissä ja Mäntyharjulla sekä Kangasniemellä tuli loman aikana piipahdettua. Tosin normaalisti ei näin monessa paikassa jaksa käydä, mutta tänäkesänä sää kun ei ilmojen mukaan suosinut, niin piti keksiä muuta ajankulua. Tosin tuli kyllä käytyä uimassa, remontoitua sekä metsän antimia noukkimassa.

Kirjoittelen lisää sitten muusta touhusta vähän aihepiirin mukaan.

Edit-täti huomasi (7.8.2007), että en ollut linkittänyt käyntikohteita, jotta te hyvät lukijani saisitte myös virtuaalisesti tutustua näihin käyntikohteisiin. Tiedä, vaikka joskus sitten eksyisitte itsekin näille maille.