Tänään siis käväisin sairaalassa osastolla ja pääsin yöksi kotiin. Aamulla sitten kukonlaulun aikaan uudelleen ja sitten on edessä se biopsia. Tosin kaikki selviää aamusella jos renkkaileva verenpaineeni saadaan normaaliksi. Monta viikkoa verenpaine on huidellut alalukemissa ja nyt sitten se on kohollaan kun ei pitäisi. Näyttää siis olevan sitä lääkäriverenpainetta tai sitten huitelee miten tahtoo. Tosin olen tänään joutunut juomaan nesteitä erityisen paljon vuorokausivirtsan keräämistä varten. Sitä kun täytyy kehittyä tietty määrä, jotta tutkimustulokset olisivat mahdollisimman tarkkoja. Saattaa siis johtua siitäkin, että verenpaine nousee, kun olen juonut kotioloissa hieman liian vähän nesteitä.
Lääkäri kyseli, että onko mitään infektioita, jotka estäisivät koepalan oton. Mainitsin kolmesta herpesviruksesta, joita on ollut maaliskuusta lähtein tasaiseen tahtiin. Heräsi kysymys, että jospa se herpes estääkin tämän tutkimuksen. Onneksi se voidaan kuitenkin tehdä. Lääkäri lupasi miettiä sitä estolääkitystä. Samalla käynnillä sain aamulla labrassa otatettua perjantaiset gastropolin kokeet. Sen niistä vain sain tietooni, että hyljintälääkepitoisuus veressä oli hyvin alhainen. Aina tulee pelko silloin mieleen, että entäpä jos siirtomaksani alkaakin hylimään elimisöäni. Oli ihan oman mielen vuoksi käytävä maksaosaston kautta kysymässä onko pitoisuus vaarallisen alhainen. Onneksi maksalääkärimme ovat tosi ystävällisiä ja niinpä sain heti asiantuntevaa apua. Ensin lääkäri olisi kehoittanut ottamaan joka toinen päivä enemmän hyljinnän estolääkettä, mutta mainitsin kuitenkin herpesviiruksistani hänelle. Lääkäri totesikin yllättäen, että siksipä minulla on herpestä tämän tästä, kun onkin liikaa lääkkeitä. Just....kunkas monta kertaa olenkaan taas yrittänyt selvittää sitäkin herpesasiaa ja sanotaan, ettei se kuulu siirtoihin vaan käsketään ottamaan yhteys terveyskeskukseen. Taitaa olla vain niin, että elimisöni ei kaipaakaan niin paljon hyljintälääkettä ja tulen siten vähemmälläkin toimeen. Maksa-arvojen kohotessa sen sitten huomaa, jos on liian vähän lääkettä veressä. Pitää näköjään pyytää tiheämpää seuraantaa siltä osin. Nyt siis jatkan tällä vanhalla lääkityksellä.
Aamusella anettaan rauhoittavaa lääkettä osastolla ja ensin tarkistetaan verenpaine, että se on passeli. Sitten biopsian jälkeen joudun makaamaan 2 tuntia selälläni ja sitten vielä 6 tuntia vuoteessa, jolloin saa kääntyäkin kyljelleen. Tulee väkiste makaamista huomiselle.Pääsen kotiin koepalan oton jälkeen, jos ei vuoda verta. Muussa tapauksessa joutuisin jäämään osastolle tarkkailuun. Tosin minullahan on se gastropolin aika perjantaille, joten ei ole oikein varaa sitä enää perua näiden juttujen takia. Täytyy vain toivoa, että tutkimukset menevät putkeen. Ensi viikonloppuna sitten otetaan hyvinkin rauhallisesti mökillä, eikä haravoida tai tongita rikkaruohoja. Täytyy tyytyä taas valokuvaamaan luontoa.
Arvatkaas mitä tänään tein osastokäynnillä? Otin mukaan Posion reissulla aloittamani Salomonin solmuhuivin rosasta Samos-langasta. Huivi näyttää olevan kuta kuinkin määräkorkeudessaan ja vain hapsut puuttuvat. Laitan kuvaa tuonnempana. Huomenna ei paljoa pysty virkkaamaan, vaan kassissa on ristikkolehtiä päivän puhdetöiksi.


Munuaisosasto 3, Kirurgisessa sairaalassa

Munuaisosastolla on iso ihana parveke. Tulee ihan vanhat ajat mieleen. Taannoin maksaosastollakin oli iso parveke, jossa potilaat saattoivat sauhuttaa tai nauttia ulkoilmasta. Nykyään maksaosasto on sellaisella osastolla, jossa ei ole mahdollista haukata happea. Minusta se on surullista, sillä monet potilaat joutuvat viettämään pitkiäkin aikoja osastolla ja ulos pääsy voi olla mahdotonta.  Nyt maksaosasto on kuitenkin remontissa ja potilaat ovat evakossa sillä osastolle, joka oli ennen meidän maksaosasto. Siellä on tällainen pitkä parveke.
Kotiin pääsin sairaalareissusta ystäväni Tuulan kyydissä. Huomennakin onneksi saan meiheltä kyytiä sairaalaan. Nyt vaan toivotaan, että huominen menee odotetusti.