Paljon on olisi taas viikonlopun jälkeen kuvia näytettävänä ja siksipä laitankin vielä yhden postauksen. Esittelin viime viikon valokuvatorstain kuva-aiheena tyhjää vesisaaviani, joka herättikin monen moisia muistoja monen lukijan mielessä. Tässäpä lisää muistorikkaita vanhoja kuva-aiheita.



Nyt oli tippa saavin pohjalla vettä. Tosin ei ole tainnut paljoa sataa viimeaikoina, mutta kyllä saavissa vesi pysyy vaikka näyttääkin aika hataralta. Saavin reunoihin on jo tummentunut veden jättämää jälkeä.



Kaadoin saavin nurin ja sen olemattoman vesimäärän nurmikolle.



Tällaisen sahtitiinun ostin aikoinani eräältä paikkakunnan pihakirppikseltä, jossa poistettiin varastoon kertynyttä vanhaa roinaa. Tosin tiinu on sen verran turvonnut, että vanteet eivät tahdo oikein pysyä paikoillaan. Sahtia varten tätä tiinua ei kyllä enää käytetä, mutta kunhan on pihamaalla koristeena ja siinä voi pitää vaikka kukka-amppelia päällä tai pesuvatia.



Tämän lasten valurautarunkoisen pirttipöydän löysin joskus Helsingistä kirpputorilta. Naapuri uusi pöydän lautaosat ja minä maalasin ne punaisella maalilla. Pöytä painaa kyllä mahdottomasti, mutta nuo valurautaosat ovat erittäin koristeellisia, aivan kuin vanhan Husqvarna-ompelukoneen matallijalustassa.



Miehen suunnittelema keksintö. Tässä on puupölkyn päällä oleva vanha laivan lampun sisäkupu ja siinä tasona vanha myllynkivi. Tämä on hyvä muurikkapannun alunen, eikä kuumene. Yhtenä kesänä tintti oli keksinyt tehdä pesän lampunkupuun. Lintu oli päässyt sinne kuvaun ja kiven laidan välistä ja kun vielä muurikkapannu oli siinä suojana, niin siinähän olikin oiva pesän paikka. Tosin emme päässeet silloin lettuja paistamaan pesimisaikaan.



Tällaiset vanhat nukenvaunun raadot ovat jostain roskalavalta eksyneet meidän mökin pihamaalle. Tosin ei enää ehkä alkuperäistä tarkoitusta palvele, mutta pihapiirissä koristuksena kylläkin. Voihan siihen tosin kukkiakin istuttaa.



Pikkuhiljaa kevät on tulossa, mutta ei niin nopeaa kuin täällä etelä-Suomessa. Idänunikot ovat nostamassa pikkuhiljaa lehtivarttaa maan uumenista. Saahan nähdä montako kaunista kukkaa tänä vuonna saadaan ikkunan alustaa kaunistamaan. Se on vaan ikävää, että kukat kestävät vain muutaman päivän. Jos ei samalla hetkellä satu olemaan mökillä, niin niistä on enää vain muisto jäljellä. Täytyy toivoa, että pääsee näkemaan sen kukkaloiston.



Narsissit olivat vasta nupuillaan kuten myös tulppaanitkin. Kukat ovat jääneet melko lyhyiksi, sillä aika pitkään on pakkasöitä vielä alueella ollut. Odotellaan sitten vaan näidenkin kukkien aukeamista.



Maitolaituri ja nostalgiaa. Tällaisia laitureita löytyy vielä pakkapaikoin meidänkin mökkipaikkakunnalta. Tämä maitolaituri on toisella puolella tietä mökiltämme.