Perjantaina lähdimme sitten mökkireissulle. Matkan varrella, kymmenen kilometriä ennen mökkiämme oli pellolla harmaa iso lintu. Se oli kurki. Oli ihan pakko pysäyttää auto ja mennä kameran kanssa tienlaitaan nappaamaan kuva. Kovin ei ehdi kameraa säätelemään ja kokeilemaan, kun silloin on todennäköisesti lintu mennyt jo teille tietämättömille.



Launtaiaamusella herätessäni kurkistelin tuvan ikkunasta ja sinäpä myllynkiven päällä istui pieni talitintti. Onneksi se ei havainnut, että sitä kvuataan, muuten olisi lähtenyt siitä lentoon.



Lauantaina lähdimme luontokävelylle ja vastaan tuli kevään ensimmäinen perhonen. Pari nokkosperhosta lenteli leskenlehdillä jätepisteen vieressä.



Näimme myös jälleen niitä ilveksen jälkiä. Aivan tuoreita jälkiä oli kierrätyspisteen vieressä ja kuulin, että jänikset ovat kylältä kadonneet, kun ilves on tullut maisemiin. Hiihtolomalla ihmettelimme, että mitä jälkiä oli lumessa pellon laidalla. Siellä on kuulema myös kettu, joka vaanii kurkia ja joutsenia. Itse en ole vaan sattunut näkemään. Se sitä vielä puuttuisi, että karhu kävelisi vastaan: Niitäkin kyllä alueella on aikaisempina kesinä havaittu, mutta onneksi ei ole koskaan vielä vastaan kävellyt.



Ilveksen jäljet....pieni puutikku tuossa vierssä on ison naulan mittainen, joten siitä voi vähän arvioida noiden jälkien kokoa. Tupsukorva taitaa olla kuitenkin sen verran arka, ettei ihan tahallaan ihmisille näyttäydy. Sen verran kylän kissat kuitenkin vaistuoavat, että eivät mielellään mene pihamaalle.



Tien läpi menee sellainen sadavesiputki, joka laskee pieneen ojaan. Vesi pärskähti hienost kiveä vasten, joten piti ottaa siitä kuva.



Paluumatkatkalta luontokävelyltä kuului naapurin metsäaukolta kumisevaa naputtelua. Tikka se jossain hakkaa puuta. Pieni tutkimusreissu aukon sulle ja siellähän haavan oksilla tikka naputteli. Tämä kuva on otettu melko pitkältä ja ei tikka näkyi kuvassa pienen pienenä. lähensin tätä kuva hieman.

Olisi ollut tosi paljon kuvattaa myös mökkipihamaalta kuinka kevät on edistynyt, mutta jos laitan, niin sitten ne ihan omaan postaukseen, sillä Jussi tuossa valokuvatorstain postauksessa kommentoi, että on liian paljon kuvia ja ei aukea kunnolla. Mä kun olen hieman outo muuten toimimaan ja tekee aina mieli esitellä niin monta kuvaa kerrallaan.

Sunnuntai-iltana kun palasimme mökkiviikonlopulta kotia, niin naapuritalon ulkoportaan vieressä oli mustavalkoinen kissa, joka pälyili oven edessä seisovaa otusta. Mikä se oli? Hämärässä tuumin, että se olisi siili: Ei ollut siili, vaan mahdottoman isokokoinen ROTTA. Hyi, kauhistus.....Jos olisin ottanut kuvan, niin kissa olisi lähtenyt livokkaaan, joten annoin kissan sitä kytätä, mutta tokkopa uskalsi käydä kiinni. Mies vei auton parkkipaikalle ja sillon näki kuinka harmaa kissa josatin tuli apuvoimiin. Kissa lähti jahtaamaan pihan poikki viilettävää rottaa. Ties miten jahti päättyi,. mutta ei ole tosiaankaan mukavaa, että asuinpihapiirissä rottia vilistää.