Elämä on elämää

Saanko esitellä makuuhuoneemme. Se on mieleiseni....kodikas ja kotoisakin. Siellä on parisängyn omalla puolellani sähkösäätöinen sängyn pohja, jonka hankimme muinoin, kun selkänikamani oli luhistuneet ja en päässyt omin avuin vuoteesta ylös. Alkujaan oli käytössä kunnallinen lainasänky, joka oli myös sähkökäyttöinen ja yöllä jos minulle tuli hätä, niin tartuntapihdeillä yritin huitoa miehen puolikasta metrin päästä omasta sängystään auttamaan. Oli se sitten hankalaa. Viimein päätettiin ostaa sänky ja tästä säätöpohjasta olen hyötynyt kovin paljon. Tosin entinen tuttavani sanoi: "Mitä ihmettä sinä teet yli 10 000 mk maksavalla sängyllä? Sillä rahalla pääsisi Austraaliaan". Höh...pääsisi Austraaliaan, jos pääsisi edes kävelemään. Mitä minä Australiassa tekisin. Päivät pitkät kuluivat sängyssä, odottaen miespuolista kotiin. Äiti kävi päivällä katsomassa että pärjään, keitti aamukahvit termariin, laittoi tv: n päälle ja siten pärjäsin ruhtinaallisessa sängyssäni iltapäivään asti, kunnes perhe tuli kotiin. Kumpi olisi ollut tärkeämpi...sänky vai matka? Minulle sänky....sillä siinä vietin suurimman osan ajastani vuorokaudessa ja sen piti olla sellainen, että siinä pystyi viettämään sen ajan ilman lisäkipuja. Nikamat kun olivat selkärangasta nurtuneet kortisonin vaikutuksesta ja pitkästä sairaalamakaamisesta.

Nykyäänkin on mukava huonolla selällä istuskella sängyn selkänoja ylhäällä ja lukea päivän lehteä tai tehdä siinä muuta tarkkuutta vaatiivaa hommaa. Yksi josta en luopuisi....on tämä kotoinen sänkyni.

Kategoria: Valokuvatorstai 24 kommenttia Kommentoi

Sanna kirjoitti 22.03.2007 - 02:03

Kaunis makuuhuone. Kaikkea hyvää haluaisin toivottaa Sinulle!

Lumikide kirjoitti 22.03.2007 - 02:16

Pinkkiä ja enkeleitä.... Ilmankos tänne löysin. :)
Hyvää keväänodotusta ja aurinkoisia päiviä!

rita kirjoitti 22.03.2007 - 04:44

Noh, onhan tuo... pinkkiä... Au.

Outi kirjoitti 22.03.2007 - 07:15

Ei ehkä aivan omaa tyyliäni, mutta sehän kodikkuudessa onkin tärkeintä. Kodikas paikka on tehty kodikkaaksi juuri asujalleen. :)

Kaisa v kirjoitti 22.03.2007 - 08:07

hempevä makuuhuone!! Ja isoja summia mielellään laittaa siihen, joka on tärkeää. Jaksamista!

Kirsi kirjoitti 22.03.2007 - 08:27

Olet parantumaton romantikko, Tarjuska.
Tuosta stooristasi: äiti on kultaa kalliimpi. Hän pitää lapsistaan huolta vielä kun he ovat aikuisia.

Olli kirjoitti 22.03.2007 - 08:41

Oho! Tuohan on kuin hotellihuone!

Meillä kun on sängyn suojana vain koirankarvainen vanha viltti..

Ulla kirjoitti 22.03.2007 - 08:50

Ihanat tyynyt :) Ja kodikkuutta!

hpy kirjoitti 22.03.2007 - 09:05

Muistan etta kerroit pitavasi pinkista. Mika on nyt todistettu.
(Muistatko etten pida pinkista? Paitsi kukissa.)

Marko F kirjoitti 22.03.2007 - 09:18

Kotoista on :)

Gee kirjoitti 22.03.2007 - 10:15

Niin pehmoisa. :)

Memmu kirjoitti 22.03.2007 - 10:55

Sänky on ehdottomasti yksi kodin keskipisteistä.

Obeesia kirjoitti 22.03.2007 - 11:31

Olet aivan oikeassa. Sängyssä terve ihminenkin viettää suuren osan elämästään.

Kaunis ja romanttinen on tuo huoneesi. Niin tarjuskamainen.

helanes kirjoitti 22.03.2007 - 12:04

Hempeätä.

Liisa kirjoitti 22.03.2007 - 12:18

Tarjuskalle sopiva makkari!

saturation kirjoitti 22.03.2007 - 14:26

Kaunista, oikein kodikas!

Hansu kirjoitti 22.03.2007 - 17:27

Nätti huone ja varmasti kotoisuuden tuo se nostaja.

Stello kirjoitti 22.03.2007 - 18:01

Meidän sänkymme lempinimi on seläntappaja, eli ymmärrän oikein hyvin kunnon sänkyhankinnan!

maiju kirjoitti 22.03.2007 - 18:12

Kyllä se terveys laitetaan Australian matkan edelle :o)

Mekin kyllä Taavan kanssa naurettiin kun Taava teki keittiöremonttia ja minä olkapääremonttia.... Siis naurettiin, että mun olkapääni maksoi enemmän kun Taavan keittiöremontti.... Joskus naurettiin, että mitä kaikkea askartelutarviketta sillä 3.880 eurolla olisi saanutkaan, mitä se olkapää tuli maksamaan :o)

Mutta siis terveys ennen kaikkea...

Maiju

Sofia kirjoitti 22.03.2007 - 22:35

Nyt täytyy sanoa, että makuuhuoneesi on perusesimerkki makuuhuoneesta, jossa en ikinä haluaisi nukkua tai elää.

Liikaa piperrystä, kruusattua ja kiiltävää. Ja pinkkiä!

Jokainen kuitenkin tyylillään, pääasia että itse viihdyt.

maiju kirjoitti 22.03.2007 - 22:58

Sofia, onneksi sun ei tarvitsekaan nukkua tuossa huoneessa. Pääasia, että Tarjuska saa nukkuttua hyvin yöunensa tuossa sängyssään :o)

Maiju

Tarjuska ite kirjoitti 22.03.2007 - 23:37

Kiitos kaikille kommenteistanne. Elämä on tehnyt minusta tietyllä tavalla herkemmän. Siihen kuuluu nyt enkeleitä ja vaaleanpunaisia unelmia. Kaikki eivät tosin niistä pidä ja itse taas en viihtyisi ruutupeiton sisällä tummanvihreässä makuuhuoneessa kovalla laverilla. :) Elämä opettaa!

Nelmi kirjoitti 23.03.2007 - 21:17

Makuuhuoneesi on juuri sellainen kuin ajattelinkin, ihan oman oloisesi, hellyttävä, suloinen:)
Minäkin olen miettinyt tuota moottoroitua pohjaa sänkyyni. Onko se pohja normaali 80cm leveä, että tavallinen (hyvä) joustinpatja on siihen sopiva?

Tarjuska ite kirjoitti 23.03.2007 - 21:50

Nelmi: Kyllä se pohja on ihan vakiokokoinen eli 80cm leveä. Lisäksi sitä jalkapuolatkin pystyy korottamaan ylöspäin, jos tarvitsee lepuuttaa turvonneita, kipeitä jakojaan. Onhan niitä vielä jotain hieroviakin sänkypohjia, mutta tämä ei ole sellainen. Suosittelen huonoselkäisille tätä säätöpohjaa. :) Lisäksi selkävaivaisille yksi maan paras keksintö on satiininen liukulakana... eli poikkilakanan kokoinen, liukaspintainen lakana, niin kääntyminen sujuu helpommin. Ilman sitä en enää tulisi toimeen.

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivu

"Tule käymään tai mene kotiisi"

Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.

KAMERA, JOLLA KUVAAN: