Elämä on elämää

Tänään on vietetty kansainvälistä naistenpäivää. Monilla työpaikoilla miespuoliset pomot ovat jakaneet naispuolisille työntekijöille ruusuja. Minulla ei ole työpaikkaa, mutta minuakin on tänään muistettu. Mies lähti tupakanhaku reissuun ja palatessaan hänellä oli punainen kaunis ruusu tuliaisinaan.

Jokainen nainen on ruusun arvoinen! Näköjään oppi on kantanut hedelmää. :)

Käytiin illalla vielä yhdessä keilaamassa. Paikan päällä oli 6 miestä ja 2 naista. Bravoo...tänään oli parempi päivä, sillä päihitin ekassa pelissä muut kolme samalla radalla. Joskus onnistaa ja joskus sitten taas ei. Ihan kivaa, vaikka onkin vielä sellaista harjoittelua.

Kategoria: Elämä on juhlaa 5 kommenttia Kommentoi

Tuima kirjoitti 09.03.2007 - 08:05

Kyllä vain, jokainen nainen on ruusun arvoinen.

hpy kirjoitti 09.03.2007 - 16:09

Olet ruusun arvoinen siitakin syysta etta kavit vilkaisemassa pinkkia ja jait blogilleni puoliksi tunniksi.

katri kirjoitti 09.03.2007 - 20:01

Voi kuinka ihanaa saada kukkia, itse jouduin ostamaan omat naistenpäivän kukkaset :)
Olen palannut blogimaailmaan, jee netti toimii!!!

Tarjuska ite kirjoitti 09.03.2007 - 20:19

Tuima: Vaan kaikki miehet eivät sitä aina huomaa. :))
Hpy: Olen niin hidas tajuamaan, joten aikaa kuluu. :)
Katri: Oletko huonosti kouluttanut miehesi? Ei suinkaan...harvoin sitä meilläkään muistetaan ja kivalta tuntuu, jos joskus sitten muistaa ruusun tuoda. :)

Kaisa kirjoitti 09.03.2007 - 23:54

Se on ihan uskomatonta miten hyväksi ruusu saa mielen! :)

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivu

"Tule käymään tai mene kotiisi"

Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.

KAMERA, JOLLA KUVAAN: