Aamulla oli varattuna pyykkitupa, jossa kahden viikon välein käyn äidin kanssa pesemässä pyykkini. Onneksi äiti on niin teräskuntoinen, että jaksaa tulla kanssani pyykille, vaikka todellisuudessahan se kai pitäisi olla toista päin. Tyttärenhän se kai pitäisi käydä äidin kanssa pyykillä. Voimat vain ei itsellänikään aina kaikkeen riitä. Reilussa kahdessa tunnissa pyykit on pesty ja kuivattu sekä mankeloitu. Tosin pesin tuplaten toppatakkini...sen vaaleanpunainen, jota joutuu pesemään monta kertaa talvessa. Pesutuvassa muistin, että olisi pitänyt hieroa sappisaippuaa siihen, jotta töhnät lähtisivät tietyistä paikoista, jotka ovat alttiinpia likaantumaan. Mielestäni siis takki ei ollut putipuhdas pesun jälkeen, joten laitoin sen vielä uudelleen kotiin tultuani pyykkikoneeseen. Hieroin sappisaippuaa hihoihin ja kohtiin josissa oli tahroja tai likaläisikiä. Sitten vein sen kuivaushuoneeseen puhaltimen kohdalle kuivumaan. Ihme ainetta se sappisaippua. Sitä muuten saa luontaistuotekaupoista ja se irrottaa hyvin pinttyneet tahrat. Tulipahan taas puhtaammaksi, jotta kehtaa kävellä ihmisten ilmoilla se päällään. Pikkureppukin....se vaaleanpunainen...sai myös pesukäsittelyn.



Lisäsin tämän kuvan (2.3.3007. klo 13:58)
Tällaisessa paketissa myytävänä sappisaippuaa ainakin täällä.

Höpsön kömmähdys: Korjaus päivämäärään 2.3.3007 eli ei kyllä olla tuhannen vuodan päästä täällä enää kommentoimassa, joten kyseessä on todellakin vuosi 2007. Tekevälle sattuu. (5.3.2007) Sappisaippuakin on silloi  jo jotain ihan muuta. :))

Jonkun ajan olin kotosalla blogeissa ja iltapäivällä oli määrä lähteä maksakerhoon. Yht'äkkiä tuli niin armoton väsy. Olin siis niin natti...naatahtanut...eli äärettömän väsynyt. En olisi kyllä jaksanut läheteä yhtikäs minnekään, mutta pakko oli, sillä minähän olen maksakerhon pitäjä. No, ajattelin mennä puolen tunnin nokosille, jos se vaikka vähän piristäisi. Näin teinkin ja heräsin sopivasti ehtiäkseni busille ja kaupunkiin.
Kerhossa oli taas kiitettävä määrä samaa kokeneita ja juttu luisti. Lähinnä se on sellaista vapaata keskustelua ja toisten tsemppaamista. Lähdettiin vielä parin järjestöystävän kanssa Taliin keilaamaan. Mies tuli kotoonta ja haki yhden matkalaisen samalla kyytiinsä. Me "tytöt" mentiin bussilla kaupungista. Seitsemän henkeä oli meidän radalla keilaamassa. Tänään meni jopa aika hyvin ja olin iloinen, kun olin niin hyvässä vireessä, vaikkakin aamupäivä oli niin väsyttävä. Ehkä sekin johtui uusista lääkkeistä tai sitten siitä, että olen joutunut heräämään kolmena aamuna varsin aikaisin, johon en ole tottunut. Oikeastaan se on ihan hauskaa käydä kerran viikossa keilaamassa, vaikka ei mikään ammattilainen siinä lajissa olekaan. On edes joku harrastus, jota voi tehdä yhdessä miehen kanssa viikottain. Muuten hänen "ulkoilemisensa" jää ehkä vain kotioven ja parkkipaikan välille. Ei yhtään pöllömpi harrastus.


tehtävä suoritettu...

Ensiviikon torstaina uudelleen....todennäköisesti.