Aamusella taas nokka kohti Kirraa ja jalkahoitajalle. Jalat tuli hoidettua. Ongelmana on ollut varpaiden kynnet, jotka lääkityksestä johtuen kasvavat hoitamattomina ihon sisään ja aiheuttavat siten tulehduksia. Itse kun niitä ei pääse kaivelemaan eikä hoitamaan, ja eipä kannatakkaan kaivella, ettei tule uusia ongelmia. Kirralla tapaa aina tuttuja eli siitä ihme paikka. Muutama potilastuttu pääkaupunkiseudulta tuli vastaan ja aina jää siten suustaan kiinni. Olin jo menossa kohti poliklinikkaa, kun tutun näköinen mies käveli ulko-oven tuntumassa vastaan. Katseemme kohtasivat ja kuljimme toistemme ohi, kun vilkaisin taakseni...hänkin vilkaisi. Samalla hän kääntyi kohti ja yht'äkkiä tajusin, että hän oli kauempaa kontrolliin tulleen siirtoystäväni puoliso. Käväisin osastolla tapaamassa tätä ystävääni. Takaisin tullessani tapasin toisen tutun kahviossa ja taas jäin jutustelemaan. Näitä potilastuttavuuksia on kerääntynyt vuosien aikaan aika paljon ja siten harvoin voi olla sairaalassa käydessään keneenkään tuttuun törmäämättä. Pian huomasinkin kellon olevan 12 eli minullahan piti olla silloin poliaika. Nopeasti riensin kohti ilmoittautumisluukkua ja polin aulaan. Siellä oli letka potilaita odottelemassa  ja taas tuli tuttu mies. Aikaakin kului lähes tunti, ennen kuin hoitaja tuli mittaamaan verenpaineen, joka huiteli ylälukemissa. Sanoinkin, ettei pidä paikkaansa...on lääkäriverenpainetta, sillä viime aikoina on paineet olleet pikemminkin alakantissa kuin liian korkeat. Pääsinpä vastaanotollekin...hieman myöhässä. Lääkäri on tuntematon, nuorikin...joku kiertävä lääkäri. Onneksi he eivät yksin päätä potilaan hoidosta, vaan keskustelevat kokouksessa jokaisesta ja miettivät tiimissä mitä tehdään. Lääkäri soitti leikkaussalissa oleville kollegoilleen, että olisi kyse potilaan lääkityksestä. Niinpä hän meni välillä käymään leikkaussalilla ja palasi takaisin. Ongelmana oli kohonnut kaaliumarvoni sekä munuaisarvot. Todennäköisesti kaaliumarvoni oli kohollla munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. Syksyllä jo gastropolilla huolestuivat kohonneesta kaliumista ja lähettivät uusintakokeisiin. Vaihtoivat verenpainelääkkeitäni sen vuoksi. Edelleenkin on siis kalium koholla, joten ei johdukaan kai sitten verenpainelääkkeistä vaan munuaisista. Nyt sain lähetteen nefrologille. Sieltä tulee jossain vaiheessa kutsu sinne polille ja katsotaan mitä siellä tuumaavat. Kirran polilla vaihtoivat hyljinnänestolääkitystäni uudempaan, vähemmän munuaisia rasittavaan lääkkeeseen. Parin viikon päästä uusintakokeisiin ja vastaanototlle. Saas nähdä sitten. Täällä kerrottiin jotain tuosta korkeasta kaliumista, joten sitä ei voi ruoassa paljoakaan säädellä vaan johtunee munuaissairaudesta.

Hieman tietenkin ajattelututtaa, että toivottavasti ei ole mitään vakavampaa. Ei olisi mitenkään ilahduttavaa alkaa potemaan keiken jälkeen munuaisvaivoja. Välillä tämä on tällaista matalalentoa. Pitänee ehkä sitten paneutua ruokavalioon, jos muu ei auta. Se merkitsee kai sitten kaaliumarajoitusta, mahdollisesti myös proteiinirajoitustakin. Ei jaksaisi nyt päätä vielä vaivata näillä ajatuksilla. Ehkä jonkun viikon päästä olen piirun verran viisaampi.



Tämän ruokavalio-oppaan olen ostanut kaiken varlle Munuais- ja maksaliitosta. Täytynee varmaan tutustua siihen paremmin, sillä kirjassa on tarkkaan laskettu annoksessa olevat natrium-, kaalium-, proteiini- ja fosforimäärät. Munuaistaudeissa voi näiden kanssa olla rajoituksia. Täytynee tutkailla sivulla olevaa ravitsemusterapeutin suositusta munuaissairaan ruokavaliosta.