Tänään on taas keskiviikko...sen vielä muistan ja tajuankin. Päivällä oli ihan viittä vaille lähdössä tavanomaille keskiviikon kuntosalireissulle, mutta kuinkas sitten kävikään. Eilen henkuttelin, että kauppareissulla oli ihan "vastustamattoman ihanaa" kun käytiin kirppiksellä. Siinä himoissani unohdinkin sitten vallan tyystin, että mistä olin tulossa. Olin silloin tulossa kuntosalilta ja kirppiksellä on tapana jättää kassalle kassinsa ja saa ns. narikkalapun pantiksi. Niin minä sitten laitoin sen koffin lapun taskuuni ja kiertelin ostoksiani, hehkuttelin löytöjäni ja poistuin vähin äänin autoon ja hurautimme kotiin. Ei silloin tullut pieneen mieleenikään kaivata kuntosalivarusteita. Tänään sitten huomasin, että pian on kiirus bussiin ja katselin kuntosalikassiani...ei missään. Kävin kaikki huoneet läpi ja aloin miettimään, että minne ihmeessä sen olen laittanut. Sitten tuli mieleeni narikkalappu. Tarkastin taskuni ja kappas vain...mitäs sieltä löytyikään. Siellähän se koffin mainoslappunen oli jossa ohessa joku vanhan kapakan narikkanumero ja vastaava samanlainen todennöisesti sitten oli kassissa kiinni ja kirppiksellä. Mikäs muu siinä sitten auttoi, kun ei toisia tossujakaan ollut siihen hätään ja jumppatossut teillä tietämättömillä. Radikaali ratkaisu eli en pultteja tästä ota, vaan jätän kuntosalin tältä päivältä väliin ja lähden reippailemaan kirppistä kohti.



Ensin kuitenkin suuntasin kulkuni Prismaan, jossa oli iso remontti meneillään ja kävelin kohti lankahyllyjä. Mitkäköhän tarjouslankoja vielä olisi edullisesti. Foxia näytti olevan tumman harmaana kuusi euroa kerä ja valoAnnia kahdella eurolla. Muita en juurikaan himoinnut ja jätin nuo Annit ja Foxitkin hyllyyn...en tarvi, enhän?- hoin itselleni...on mulla sen verran selkärankaa, jotta en osta, en, en, en....
Olipa pakko plarata housuhengarit tarjousrekistä läpi. Harvoin itselleni ihan suoraan kaupan hyllyltä vaatteita ostelen, Kirppis on ykkössijainen ostopaikkani. Kuitenkin ajattelin, että jos edullisesti saisin siistit mustat suorat housut, niin kehtais esittätyä vän paremmissakin paikoissa, nih. No, sattuipas somasti. Hengarista löytyi just nappiin omaa kokoa olevat mustat siistit pitkikset ja sitten nokka kohti pukukoppia, kunhan sen taas sieltä hullunmyllystä löytää. Pikainen johtopäätös, että koppi täytyy olla lähistöllä missä vaatteetkin on ja löytyihän se uusi pukukoppien sijaintipaikkakin. Housut olivat kuin minulle tehty, paitsi minulla kun ei ole tuota mannekiinien pituusmittaa, niin 10 cm ainakin olisi pätkäistävä lahkeista ennen kuin niitä saattaa käyttää. Sainpas kybällä juhlavat nätit housut ja taas sääsitn kaksikybää.

Sitten suuntasin kirppikselle ja koska ilma oli sen verran kylmä niin tullessani silmälasit olivat huurussa, että en nähnyt läpi kuin peukalonpään kokoisesta kirkkaammasta aukosta. Pitipä kaivaa esille puhdistusliina ja kuivata ja kiillottaa linssit, jotta taas näkisi paremmin. Niinpä päätin kupeksia kirpparilla sen ajan, että pääsisin puolison kyydissä kotiin ja säästyisin sokkona kävelemästä, kun liukuesteetkin olivat jossain teillä tietämttömillä. Ei jaksa sitäkään muistaa minne ne on käsistään laittanut. Muistiko jo alkaa pätkiä, mutta luulenpa että palailee pikkuhiljaa itsekseen takaisin.

MAINIOSTUSTA

Tuomas on tarjonnut Monsterin mainostusta bloggaajille. Näin houkutteleva tarjous: "Haluatko lisää tilaa kuvagalleriaasi? Voit nyt näyttää blogissasi Monster.fi-palvelun uusimmat työpaikat ja saat kuvagalleriaasi kymmenen megatavua lisää säilytystilaa! Tarjous on voimassa vain rajoitetun ajan."
Toki tuo kymmen megaa lisää kuvagalleriatilaa meikäläiselle kelpaa, kun toinen vaihtoehto on tilan loputtua perustaa uusi blogi ja se ei tässä vaiheessa vielä aikaan kovin innosta. Yritetään mennä tällä taas eteenpäin. Toivottavasti tuo Monster ei paljoakaan teitä tuossa sivuston oikeassa alareunassa haittaa ja voihan sen kautta löytää vaikkapa töitä. :)