Tänään sitten iltapäivällä joku pimputteli ovikelloa. Harvoin meillä ketään päiväsaikaan käy tai ei ainakaan ilmoittamatta. Niinpä menin ovelle ja siellähän oli Posti-Pate syli täynnä joulukortteja ja pari pakettia. Tämän tuntui ihan jouluiselta. Katselin ihmeissäni punaista joulupakettia ja ajattelin sen olevan ns. kässäkerhon joululahjaswappi. Tosin se olikin ihanilta blogiystäviltäni Katjalta ja  Katrilta



Tällaiseen ihanaan joulunpunaiseen pehmopussiin oli lahja ujutettu. Ajattelin, että jospa uteliaisuutaani sen aukaisisin ennen jouluaattoa. Innoissani aukoilin liimasivua auki ja mitäs sieltä paljastuikaan....



Paketin sisällä olikin toinen paketti, joten nyt kyllä piti luovuttaa. Tätä pakettia en kyllä henno aukaista ennen joulua. Ei taida paljon yllätyksiä tulla jouluksi, niin pitää edes yksi paketti jättää kiltisti odottamaan pukin tuloon asti. Olen aivan  yllättynyt...Valtaisat kiitokset blogiystävilleni Katrille ja Katjuskalle. Olette ihania! Tuskin maltan odottaa....kerron sitten jouluaaton jälkeen mitä paketista paljastui.

Toinen päivän yllätys oli Kässäkerhon joululahjaswap, johon osallistuin Marsun pyytämänä. Laitan oman lahjani tänään menemään eteenpäin. Itse sain tänään paketin, jossa luki päällä "kässäkerhon jouluswap". Tätä pakettia en voinut olla avaamatta. Oli siis ihan pakko olla utelias ja katsoa.



Paketin sisältönä paljastui kortti ja ihana kaulakoru. Oikeastaan arvasin jo ennen kuin katsoin kortista lähettäjän, että mistä tämä paketti oli tullut. Kiitos Taava ihanasta kaulakorusta ja oli vielä jopa ihan omaa värisävyänikin. Korttikin oli kaunis 3 D-tekniikalla tehty ja siinä oli kaunis cd-levy, johon kuva oli rakennettu. Tosi paljon kiitoksia Taava!



Edit 5.1.2007
Uudella kameralla sain otettua paremman kuvan tuosta Taavan lahjuksesta ja samalla kun lisäsin sen kässäkerhon perustettuun blogiin, niin liitän sen tähän, jotta tuo helmikukkakoru näkyisi paremmin.



Posti toi myös ison nipun joulukortteja.  Yksi kortti sai kyyneleet silmiini. Kortti oli edesmenneen maksansiirtopotilastoverini Eijan mieheltä. Eija menehtyi keväällä vaikeaan sairauteen. Eija kirjoitteli paljon runoja ja tässä joulukortissa oli hänen hautakuvansa sekä jouluinen runonsa.

Tämän Eijan runon voinen varmaan julkaista hänen muistokseen:

Jouluinen aika jälleen saa, kiireinen on koko maa.
Unohtunut on jo varmaan merkitys tuon juhlan armaan.
Juoksee kansa, liikkuu raha, olo on vain usein paha.

Siivotaan ja tehdään ruokaa, moni touhuissansa huokaa:
"oispa niin kuin ennen aika, saapuis rauha, joulun taika,
hiljaisuus ja tutut tuoksut, unohtaisi turhat juoksut"

Tavoittaa, sen toki voimme, kokea kuin ennen koimme
vaihtamalla viettotapaa, uskaltaen olla vapaa.
Joulun aidon saamme omasta kun muille jaamme.

                                        (Kirjoittanut ystäväni Eija, jouluna 1996)

Jospa näin Eijan ajatuksin tavoin osaisimme viettää rahallista joulua.