Kuhmoisissa siellä luonnon helmassa, kaukana tietokoneesta (toki olisi voinut käyttää kuntoutuspaikan konetta, mutta selkärankaa oli sen verran etten siis siihen lankaan mennyt), jotain ajan kulua piti siis keksiä iltapuhteiksi. Mennessäni kaivoin pinkin seiskaveikan esiin ja ajattelin virkata Salomonin solmuja vaihteeksi. Matkan edetessä käsityökin eteni reippaasti. Siinä muutaman iltaa tuhersin telkkaria katsellessani tai kämpässä istuessani käsityötä ja kappas vaan tiistaina oli huivi valmis.

Edit 1 (14.11.2006):
Niille jotka tuskailevat Salomonin solmujen opettelun kanssa, niin käykääpä katsomassa Piukun blogista videopätkää solmujen opettulusta, ehkä tämä selventää.



Pinkin Salomoninsolmuhuivin jälkeen otin esille vaaleanpunaista mohairlahkaa, josta päätin kokeilla ensimäistä Salomoninsolmuilla tehtävää kaulahuivia. Vähän aikaa pähkäilin, että mitenkä se sitten  tehdään. Onnistui se kai sitten jotenkin ja nopeaa se oli tehdä, kun lanka oli pörröisempää ja paksumpaa. Ihanan kuohkean tuntuinen.



Torstaina oli sitten vähän tyhjä olo päiväretken jälkeen. Mitähän tekisin? Muistui mieleen, että on han mulla Novita Teddyä pari kerää. Teenpäs uuden myssyn, josta tulisi ehkä kuohkeampi ja paksumpi kuin siitä aiemmin virkkaamastani, joka oli tehty Kosmoslangasta. Virkkaus sujui muutamassa tunnissa ja illalla oli jo pipokin valmis.



Tässä pipo näytillä lampun varjostimen päällä. Mitäs muuta tietenkään kuin pinkkiä. Ei tässä siis ihan kädettömänä olla oltu kurssillakaan. Kun ei ole netissä, niin sitten täytyy kyllä olla jotain muuta näperreltävää. Toivotaan, että kotosallakin käsityöt vielä kiinnostavat. Joulu kun tulla jolkuttaa pikkuhiljaa. Pukinkontti vielä ammottaa tyhjänä.