




|
|
"Tule käymään tai mene kotiisi"
Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.
KAMERA, JOLLA KUVAAN:

CanonPhowerShot A640

Canon Ixus 105
Nikon D70S






SUOSIKKIBLOGEJANI:
Famu
Fasun maailma
Hellapoliisi
Hetkiä ja ikuisuuksia
Hilkkako
TERVEYSLINKKEJÄ:

ELINSIIRTO- JA MAKSAKIRURGIAN KLINIKKA
Primaari Sklerosoiva kolangiitti

kokemuskoulutuksesta pätevää hanke
Hoitoonpääsyn perusteet tautiluokittain
Kelan erityiskorvauksiin oikeutetut
Sitran ja Duodecimin terveyskirjasto
Terveystieteiden keskuskirjasto - TERKKO
TERVEYSUUTISIA:
Leiraksen käytännön lääkärikirja: Maksasiirroista ja kolestaattisista maksasairauksista
YRITYSLINKIT:
UUMU
Munuais-ja maksasairaudet, elinsiirrot, vertaistuki
Munuais- ja maksasairaudet, elinsiirrot, vertaistuki
Rekistöröitymällä pääsee keskustelemaan aiheista
Mä olen ottanut kylmän linjan joulukorttien lähetyksessä, sellaiset joille vusoikaudet olen lähettänyt, mutta keneltä ei koskaan tule korttia jätetään listasta pois. Tosin eno ei lähetä, mutta hän saa silti kortin jne. Katson keltä on ed.vuonna tullut ja laitan niille. Kallista touhua muutenkin ja kova työ tehdä jokavuosi kortit.
Joulukortit teen itse vain sellaisille, joiden oletan osaavan arvostaa sitä, lopuille menee tiimarin kymmenen sentin kortti (ei helmiä sioille -meininkiä). Kolmeenkymmeneen olen koittanut rajoittaa joulukorttien kokonaismäärän, siinä sitten joku vuosi aina joku tippuu pois, yleensä löytyy joku luonnollinen poistuma helposti.
Mitä noiden samanaikaisten töiden tekemiseen tulee...aina kun tulee jossain tenkkapoo vastaan on kiva jättää se lepäämään ja tehdä toista (tai viidettä) työtä vähän aikaan niin jaksaa taas uusin ilmein jatkaa sitä missä meni hermot=)
Ja mitä taas tulee siihen valokuvaan niin se on EU-pamppujen kunniaks järjestetystä ilotulituksesta...tuosta keittiön ikkunasta yritin kuvata ja kamera kun on niin raskas yhdellä kädellä kannattaa (toisella kädellä pidin puhelinta) niin heilahti eikä kovinkaan näytä ilotulitukselta *wrn*
Näköjään oppi mennyt perille sen kimalteen kanssa. Mä en voi sille mitään, mutta mun korteissa on pakko olla sitä kimalletta.
Maiju
Sain kerran vähennettyä lähetettävien korttien määrää niin että yhtenä jouluna en lähettänyt ainuttakaan korttia. Silloin huomasin että osa ei lähettänyt minulle ja ne jätin sitten listoiltani pois.
Nyt on ajatuksena että lähetän vain niille joiden kanssa olen vuoden aikana ollut tekemisissä. Muutama lähisuvusta on lisäksi, mutta esim veljilleni en lähetä joka vuosi kun eivät lähetä minullekaan.
Sää olet sitten ehtiväinen nainen! =)
Tatsi: Maijulla on sellainen kehikko, jossa on verkkoa sun muuta sihtiä. Sillä se onnistuu ohjeiden mukaan se paperossin teko.
Matami74: Kiva kun kävit moikkaamassa :)
Hili: Kyllä sä näitä myös osaisit. Valmista materiaalia sommitellaan kartongille....Ilotulitusta vai. Valon kuvaus välillä kyllä menee hieman pieleen. Pitäisi kai olla superhypernopea kamera.
Miia: Ihanko myyntiinkin ehdit korttejasi tehdä. Kai sun pitäis perustaa myös oma blogi, jotta päästäis ihailemaan sun askartelujas.
Famu: Itseasiassa tietyt ihmiset arvostavat omatekemiä joulukortteja. Kiva kuulla, kun joku ilmoittaa että hänellä on säästössään kaikki minun lähettämäni kortit. Lisäksi kortti ilman runoa...on vain kortti. Joten lisään yleensä värssyn tai muun runon korttiin toivotukseksi.
Maiju: Mä myös olen sitä mieltä, että kimallusta pitää olla.
Anitta ja Taava: Pistä vaan sitä kimalletta niihin kortteihisi. Se tekee niistä hienomman näköisiä. Maijun oppi mennyt perille.
Hallatar: Tuo ehtiminen on suhteellista. Toiset ne tiskaa astioita ja luudalla lakaisee lattioita...minä vaan teen kaikkea siltä väliltä.
Tiuli: No, ei nämä niin vaikeita ole ja hermot menee ennemmin käsitöissä. Onneksi ei juuri paketteja tarvitse postitella, kun suku on nurkan takana. Onhan se ilo postittaa kortteja, silloin kun varallisuus sen sallii.
Itse olen vuosikausia säästänyt itsetehdyt joulukortit ja ne laitan aina joulukoristeeksi seinälle omana ryhmänään. yhdeltäkin ystävältä on 80-luvulta lähtien niitä itsetehtyjä. osittain olen tietty säästänyt omiksi ideoiksikin, mutta jotenkin sitä käsintehtyä ei raaski laittaa pois.
(Ja tavikset kortit on kerätty lasten askartelumatskuksi :)...)
Laitan päivitystä huomenna Sivuraiteelle, että missä mennään.