Elämä on elämää

Tänään olimme Maijun kanssa kässäkerhossa. Tämänkertaisena teeman teimme lasihelmistä ja hopealangasta rannekoruja ja mahdollisuus oli tehdä myös korvakorujakin. Aiemmin en ole edes yrittänyt väännellä hopealankaa koruiksi. Tämä tuntui työläältä, sillä kokemattomana lanka kääntyi pyöröpihdeillä yleensä sinne minne ei pitänyt tai liian pitkälle eli helmen päälle. Sain kun sainkin rannekorun tekaistua. Tosin se saattoi jäädä hieman kimurantiksi, mutta sittenhän siinä onkin käsityön leima.

Pyöröpihdit, kärkipihdit ja sivuleikkurit saivat kyytiä....

Tosin tuossa ylläkuvatussa tekeleessä tuli virheellisesti kaksi kivellistä osaa peräkanaa, joten jouduin irrottamaan toisen. Lisäksi noita kivellisiä osia tuli yli tarpeen ja välikappaleita jäi uupumaan, joten ostin lisää hopeaa ja jatkoin tekemällä noita välikappaleita tarpeellisen määrän. Tosin nuo ylimääräiset voi käyttää edelleen seuraavaan koruun.

Ensimmäinen rannekoru tekeleeni

Sormet tuntuivat kyllä aika tunnottomilta tuon neljättä tuntia kestäneen harjoittelun jälkeen. Montaa korua ei kyllä näin kokemattomana pystyisi tekemään. Saahan nähdä jatkuuko innostus?

Kategoria: Käsityö 19 kommenttia Kommentoi

Hallatar kirjoitti 22.10.2006 - 20:11

Ihana kaunis koru!!!

Miekin olen tilannut eräästä käsityökerhosta koruaineksia... =)))))

Ja kiitos kaikesta tsemppaamisesta sinullekin Tarjuska-kulta!

Anitta kirjoitti 22.10.2006 - 21:15

Oli mukava kokeilla tuota korujen tekoa. Eikä se ole niin kovin helppoa. Käy sormiin se vääntäminen.

ullamariella kirjoitti 22.10.2006 - 21:35

Varo vaan Tarjuska, varmasti tuohonkin voi jäädä koukkuun ;-) On niin paljon mielenkiintoisia käsityönä tehtäviä juttuja ja vain 24h/vrk, mitenkä saisi kaikkea tehtyä?

ansku kirjoitti 22.10.2006 - 21:57

Ihana koru! Osaisinkoan minä? No, ehkä jätän noi koruhommat toistaiseksi, vaikka mieli tekis kokeilla. Pitäis olla vaan joku näyttämässä. Tuo on hyvää kevättalven puuhaa, kun joulukortteja ei tarvii tehdä ja pääsiäiskortteja en ainakaan itse lähetä, meinaan tehdä kyllä.

maiju kirjoitti 22.10.2006 - 22:36

Kyllä tuo hopealangan kieputtaminen oli raskasta :o)
Olen tottunut vain metallilankojen taivuttamiseen ja kyllä tuossa sai tehdä töitäkin :o)

Sormenpäistä meinaan melkein nahka lähtee kun oli niiin tiukkaa vääntämistä.

Maiju

Tarjuska itse kirjoitti 22.10.2006 - 22:50

Hallatar: Eipä kestä. Me mennään läpi vaikka harmaan kiven, eikös?!!
Anitta: Meinäs mennä jo usko koko touhuun ja ajattelin jo heittää pyyhkeen kehiin...pakko se oli kuitenkin yrittää ja kassissa on lisää hopealankaa, joten kai sitä täytyy tehdä vielä lisää. Ei kuitenkaan kaikkea kerrallaan. Parannellaan rakkuloita välillä...
Ullamariella: No, mulla on kaksi koruhin hurahtanutta siskoa, joten yritän pysyä sopivan välimatkan päässä niistä, etten ihan kaikkeen hurahtaisi.
Ansku: Kyllä säkin varmaan osaisit. Sun pitäis kai tulla tänne Hesaan meidän oppiin kässäkerhoon. Täällä oppii kaikkea kivaa.
Maiju: Mä luulin, että sun sormet on jo niin parkkinahkaa, että ne kestää ihan mitä vaan. Ota kuitenkin iisisti, ettei tule lisää vaivoja.

Leenukka kirjoitti 22.10.2006 - 23:04

Joopa joo. Vähän kun vielä esittelet korujen valmistusta en enää pysty vastustamaan kiusausta. Olis kiva kokeilla jotain helmijuttuja... Jos noin kauniin korun pystyy tekemään ilman aiempaa kokemusta, kannattaa kyllä jatkaa. Hieno!

Katjuska kirjoitti 22.10.2006 - 23:09

Voi miten kauniit. Ois ihana tehdä itsekin koruja : )

Tarjuska itse kirjoitti 22.10.2006 - 23:23

Leenukka ja Katjsuka: Kyllä tekin osaisitte näitä tehdä. Vähän näppivoimia tuossa vääntämisessä ja työkaluina pyöröpihdit, kärkipihdit sekä sivuleikkuri. Katjuska...pitäisiköhän teidän tulla ihan viikoksi tänne Hesaan opettelemaan kaikkea kivaa, hii. Noita korukirjojakin on varmaan kaupan, jossa opastetaan noita tekniikoita. Näin kässäkerhossa paljon monimutkaisempiakin malleja, joten tämä tässä on niihin verrattuna helppo.

Anonyymi kirjoitti 23.10.2006 - 06:26

Oli tosi kiva sunnuntai ja saitte aikaan tosi hienoja koruja. Minä väkersin ylhäisessä yksinäisyydessäni ranteeseen hopeaketjua ja malli on nimeltään Byszantine chain http://www.jewelbasket.com/jbbz.html .

Olen saanut ketjustani noin puolet valmiiksi. Helppo malli, kun sen idean hoksaa. Jos minä tuon tekemisen olen oppinut, niin kaikki sen pystyvät väkertämään. Sormet vain voisivat olla hieman notkeammat tai tarkemmin sanottuna vähemmän kömpelöt.

KIrsti kirjoitti 23.10.2006 - 06:27

Unohtuipa laittaa nimi edelliseen viestiin. Eli Kirsti kirjoitti Byszantine chain- jutun.

Tarjuska itse kirjoitti 23.10.2006 - 09:06

Kirsti: Se oli äärettömän upea malli. Tuntui niin monimutkaiselta, mutta ehkä se ei sitten sitä ole kun oppii. Tuliko siinä hommassa sormet kipeiksi? Onneksi sentään niitä renkaita ei tarvinnut muotoilla itse...

maiju kirjoitti 23.10.2006 - 09:47

Tarjuska, Katri oli kuitenkin ne renkulat tehnyt, mutta se onkin sitten taas oma hommansa :o)

Maiju

Taava kirjoitti 23.10.2006 - 10:28

Hieno rannekoru tuli, mä kokeilen vasta loppu viikosta tehdä omaani, aineethan ostin kyllä.
Ja vaikkei noitakaan tekis nyt ihan lähitulevaisuudessa, niin hyvä taito se on osata.

Tarjuska itse kirjoitti 23.10.2006 - 15:10

Maiju: Mietinkin, että onkohan ne renkaat olleet jo alunperin valmiita vai onko joku ne kääntänyt siihen malliin? Katrilla on taito hyppysissä, joten siltä se on varmaan näppärästi käynyt. Minulta menisi ikä ja terveys siinä.
Taava: Sä osaat siten kai ihan "itsestäänkin" tehdä, kun sulla on myös kokemusta noista korujen tekemisistä enemmän. Mulle kun tämä oli ihan outoa koko homma. Kyllähän olisi ihan kivaa opetella enemmänkin koruja tekemään...aikaa, aikaa...mistäs sitä saisi kaikkeen mielekkääseen?

Kirsti kirjoitti 23.10.2006 - 17:16

Ei tullut sormet kipeiksi.

Katri on ne rikulat tehnyt, en minä saisi sellaisia tasaisen kokoisia ja pyöreitä aikaan.

Kati kirjoitti 23.10.2006 - 21:24

Onpa kaunis *mykistynyt*

marsu kirjoitti 23.10.2006 - 21:59

Tosi kauniin korun sait tehdyksi. Olisi ollut kiva olla mukana mutta nuo sunnuntait on hankalia miulle, oltiin tontilla. Laittelin kattoon muovit ja ensi viikonlopuksi jäi pieni osa vielä laitettavaksi :-) Ehkä sitten seuraavalla kerralla pääsen mukaan. Yritän saada niitä vaippuleita tehtyä tällä viikolla, vieläkös olet kiinnostunut mummum mussukalle semmoisia hankkimaan?

Palaga kirjoitti 25.10.2006 - 23:03

Kaunis rannekoru! Osaisinpa minäkin.

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivu

"Tule käymään tai mene kotiisi"

Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.

KAMERA, JOLLA KUVAAN: