"Tule käymään tai mene kotiisi"
Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.
KAMERA, JOLLA KUVAAN:
CanonPhowerShot A640
Canon Ixus 105
Nikon D70S
Kiitos vierailustani blogissani. Olen noita ponchoja tehnyt useampia, kun sopivat aloittelijalle varsin hyvin. Olen tehnyt niitä tuon Novitan Teddy-ponchon ohjeen mukaan. http://www.novita.fi/ohjeet/naisten_neuleet/novita_teddy_verkkomainen_poncho.html
Kävin jättämässä puumerkkini...=)
Sinä olet sitä varmasti ja voit olla varma, että täällä on Sinun ystäväsi.
Kiva, kun tarviit ystäviä! Ilmoitan täten itseni ystäväksesi.
En vielä osaa blogia rakentaa, mutta molemmat koirani 'kirjoittelevat' blogejaan Karvaisessa pörssissä (autan heitä).
Toivottavasti elämäsi menee paranemaan päin koko ajan. Muistan sinua iltarukouksessani.
Tietenkin lapseni (5 kpl) ovat tärkeitä, mutta nykyisin heillä on omat perheet ja minä jäin ensin tyhjän päälle, kun ei ollut ketään sotkemassa ja syömässä ruokiani.
Kun yksi lapsistani hankki koiran niin ajattelin että minäkin voin ja monen mutkan kautta löysin minulle sopivan rodun. Se on Mittelspitz eli Saksan pystykorva. Se on sopivan kokoinen eikä hauku niin paljon kuin Suomen pystykorva. Nyt minulla on niitä jo kaksi: Maxie (6 v) ja Mintti (9 kk)
Internet ei ole minulle hirveästi hallinnassa. Linkityksiä en ole vielä oppinut tekemään, kun olen työssäni käsitellyt ohjelmia. Koirieni blogit ovat osoitteessa http://www.petsie.fi/.
Sydämelliset joulunalusterveiset ?:-)
Läh. Kristina ja koirat
Nyt vasta löysin tämän "vieraskirjasi", johon tuolla yläoikeassa kulmassa kutsuit. Kiva idea kutsua vieraat ystäviksi! Kiitos kommenteista minun blogissani, käyn aina lukemassa myös sinun juttujasi. Kevätiloa!