Syksy on alkanut kuntosalitoiminnan merkeissä. Tänään taas puurtamaan Osteoporoosiyhdistyksen järjestämälle kuntosalille. Ensin vedetään sellainen pieni lämmittelyjumppa, jonka jälkeen on aikaa lähes 50 minuuttia hikoilla hydraulisilla laitteilla. Tosin ei mistään voimannostosta ole kyse, vaan lihaskunnon ylläpitävästä liikehoidosta, jossa vastusta on sopivasti ja toistoja paljon.  Määrätyt venyttelyt ja kurkoittelut ovat osteoporootikoilta kiellettyjä, mutta onneksi salilla on asian tunteva ohjaaja. Sitten lopuksi seuraa venyttely ja siinä se tiistain kuntosalielämys sitten onkin.

Huomenna menen Töölööseen kuntosaliin. Siellä meitä kokoontuu elinsiirron saaneita ja osteoporootikkoja yhdessä kuntosalilla. Samankaltaista toimintaa kuin tiistaisinkin, mutta laitteet ovat itse säädettäviä. Maksaporukalla menemme sitten kahville päälle päätteeksi TinTinTangoon.

Viime viikolla sain kutsun kuulokeskuksesta huuliolukukurssille. Tämä huuliolukukurssi alkaa lokakuun alusta ja on tarkoitettu uusille kuulokojeen käyttäjille, jotta paremmin osaisivat kommunikoida muiden kanssa. Onhan minulla ollut tosi paljon  hyötyä vajaan vuoden käytön aikana tästä kuulokojeesta, mutta vielä on tilanteita, joissa ei kuule oikein hyvin hiljaisia puhujia. Olen tottunut siihen, että puhujaa on katsottava silmiin ja yht'äkkiä pitääkin opetella katsomaan huuliin. Ei se ole mitenkään helppoa. On vaikea katsoa puhujaa silmiin ja yht'aikaa lukea huulilta sanoja. Tänään sitten ilmoittauduin sinne kurssille. Tosin tulee aika kiirettä mennä kuntosalilta huuliolukukurssille, toiselle puolen Helsinkiä komessa vartissa. No, pakko yrittää ehtiä.

apukorvani

Sain myös Kuulonhuoltoliitosta postia, että minut ja mieheni on hyväksytty marraskuussa viikon kestävälle huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssille, jonka kustantaa Ray. Tulihan silloin kunnalta postia, että eivät maksa kurssia, koska se ei ole välttämätön. Siis huonokuuloiselle kuulokojeeseen sopeutuminen ei siis ole heidän mielestään välttämätöntä. Onneksi on kuitenkin vielä ja toistaiseksi tuo Raha-automaattiyhdistys, jonka varoista järjestetään eri vammais- ja potilasjärjestöjen jäsenille kuntoutuskursseja. Marraskuussa sitten suunnataan Kuhmoisiin kuulokuntoutukseen viikoksi.

Tänään jouduin sitten myös soittamaan Hyksin Reumapolille ja vaihtamaan saamani poliklinikka-ajan. Tämä on ensimmäinen reumapolikäyntini, kun vihdoin ja viimein yksi lääkäri kiinnitti huomiota kohonneisiin reuma-arvoihin. Ovathan ne olleet koholla jo lähes kymmenen vuotta sitten, mutta ei silloin ketään niihin puuttunut, koska sanoivat ettei minulla voi olla reumaa, kun tulehdusarvot ovat ok. Nyt kuitenkin maaliskuulla pyysin, että arvot otettaisiin ja ne olivat silloin 278 (s-rf) ja sittemmin elokuulla oli 200. Huhtikuussa soittelin Meikkuun ja sanoivat, ettei se varmaan mitään reumaa ole, kun minulla oli ollut juuri kuumeinen kolangiittikohtaus eli sappikohtaus. Sanoin silloin, että kai ne kannattaa tarkistaa seuraavassa kontrollissa, mutta puhelimessa oleva (itselleni tuntematon) lääkäri sanoi, ettei ole tarpeen. Onneksi kuitenkin poliklinikalla käydessäni lääkäri paneutui asiaan ja halusi, että se tutkitaan. Elokuussa otettiin enemmän reumakokeita ja varmuudeksi lääkäri lähetti kuitenkin tuonne Reumapolille, josta nyt sain kutsun. Tosin tuo kutsuaika tuli juuri tuolle kuntoutusjakson ajalle, joten jouduin sen perumaan. Pari viikkoa ennen polille menoa käyn laboratoriokokeissa ja sitten marraskuun tokavikalla viikolla reumalääkärille. Katsotaan mitä sitten on edessä. Ehkä reuma-arvot ovat luonnostaan koholla tai sitten kyseessä voi olla jotain reumaperäistä. Sen näkee sitten.

Marraskuussa on vielä maksapoliaika labroineen Meilahdessa ja lokakuussa käyn jalkahoitajalla hoidattamassa kynsiäni, jotka lääkeistä johtuen kasvavat osittain ihon alle. Lähinnä pottuvarpaitten kynsien reunat tuppaavat kääntyä ihon sisään ja aiheuttavat ikäviä tulehduksia, jos niitä ei hoideta asianmukaisesti.. Sitten vielä pitäisi tulla aika hammaslääketieteen laitokselta hammaskirurgilta ikenien hoitoon eli lähinnä tällä kertaa hammaskiven poistoon. Itselläni on lääkkeistä johtuen taipumusta ikenien liikakasvuun...niitä on sitten aika-ajoin leikattu laserilla.  Sitten on taas vähäksi aikaa nämä huollot tehty...määräaikaishuoltoja, kuten hyvässä autossa. :) Tässä iässä jo luonnostaankin voi tulla kaikenlaisia huoltokäyntejä....niin kuin museoikäisessä autossakin, korjattavaa riittää.