Syksyllä olen terästäytynyt hieman tuon maalausharrastukseni kanssa. Keväällä olin jonkun kerran kuvataideryhmässä, mutta sitä ennen oli hieman laiskaa kautta ja innostus oli tipotiessään. Mitään erityistä en ole oppinut tuolta saralta ja ihan huvikseni näitä taulujani maalailen. Meillä on täällä kaupungin ylläpitämässä toimintakeskuksessa pienimuotoinen taidekerho, jossa ei ole viime aikoina ollut enää opettajaa, vaan teemme itse kukin mitä miellyttää. Lähinnä ryhmästä saa sitä sosiaalista verkostoa itselleen ja siinä taiteillessamme nauramme. Joskus kyllä tuntuu siltä, että hetki hiljaisuuttakiin olisi hyväksi, kun oikein keskittäytyy tekemiseseensä. Toisinaan sitten tulee hutaistua jotain sellaista, jonka lopputulokseen ei olekaan ollenkaan tyytyväinen, mutta ei oiein tule mieleen mitä pitäisi muuttaakaan siitä.

Uuna toivoi tässä joku aika sitten, että esittelisin enemmän näitä tekeleitäni täällä. Enpä tiedä onko näissä mitään esiteltävää, mutta tässä niitä nyt sitten on.

Tällainen taidepläjäys parin viikon tekeleistäni:

Tästä auringonkukkataulusta tuli mielestäni vähän sekava ja ylibuukattu täyteen. No, antaa olla tai sitten keksin joku kerta siihen jotain muuta. Siitä hyvät nämä akryylivärit, että aina voi tehdä päälle jotain muuta, jos ei ole tyytyväinen tekemäänsä.

Punaisia kaneliomenoita tarjolla tässä värikkäässä akryylimaalauksessani. Jostain kumman syystä tulee maalatuksi tällaisia kirkkaita sävyjä, vaikka välillä toivoisin saavani hieman rauhallisemman väristä.

Tässä syksyinen vaahteranlehtimaalaus. Minulla oli joitain lehtiä hieman mallina, mutta osan maalasin sitten ihan "omasta päästäni".  Jostain syystä tuo vaalea limenvihreä pohja houkutti maalaamaan. Ehkä tuossa otoksessa väri ei ole ihan sama, kuin se oikeasti taulussani on. Jälkeen päin ajattelin, että olisiko siinä sittenkin pitnänyt olla jotain keltaista?

Näitä saksalaisia puulevyjä sain muutaman kevättalvella siskoltani Maijulta, kun hän siivosi askarteluroiniaan ja olisi heittänyt puusiivut roskiin. Pelastin ne hukkaan joutumasta. Nyt vaan hieman harmittaa, kun yksi alusta on enää jäljellä. Näihin tein silloin aiemmin punatulkkumaalauksia ja nyt kokeilin tällaista kukka-asetelmaa. Minusta näitä olikin oikeastaan ihan mukava maalata. Mistäköhän näitä saisi lisää? Ei oikein auta sahata mökkipölleistä tällaisia, kun ehkä se puu halkeilee. Jokin käsittely puulle varmaan pitäisi tehdä ja sitten vielä on eri asia, että minkälainen puu soveltuisi parhaiten maalaamiseen. Pinnankin pitäisi olla melko sileätä.

Saas nähdä löytyykö ensi viikolla inspistä. Tuntuu vain, että muut harrastukset sotkevat tämän taidemaalauksen harrastamisen mahdollisuuden. Maanataisin ja torstaisin olisi se meidän taidekerho, mutta ensi viikolla aloitan maanantaisen vesijumpan ja sitten kerran kuussa on torstaisin maksakerho, jota vedän ja silloin tulee liian kiirus kerhosta toiseen, joten taide jää silloin taka-alalle. Tällaista se on eläkeäisen arki....joskus on niin hirveän kiire ja joskus sitä ei saa sitten nokkaansa oven ulkopuolelle millään.