Elämä on elämää

Kämmeneltäni löytyy joka aamu ja ilta jokseenkin samaan aikaan kasa lääkkeitä. Osa niistä on hyljinnän estoon tarkoitettuja lääkkeitä, ettei oma elimistö hylkisi vierasta elintä. Näitä lääkkeitä täytyy syödä lopun elämäänsä. Niillä on sivu- ja haittavaikutuksia, mutta ilman näitä lääkkeitä en olisi elossa. Niistä olen saanut kaihin molempiin silmiin, mutta kaihit ovat leikattu. Niistä olen saanut selkänikamamurtumia, mutta ne on korjaantuneet kuntoutuksella ja kortisonin lopettamisen myötä. Sitten olen saanut luustolääkitystä. Lääkkeistä olen saanut ikenien liikakasvua ja se on leikattu ja vaihdettu lääkitystä. Niistä olen saanut verenpainetaudin, mutta siihen olen saanut lisää lääkkeitä eli verenpainelääkityksen. Tulehduksiin olen saanut lisäksi antibiotteja, hammaslääkärikäynneillä antibiotteja ja sitten vielä estolääkkeenä tulehduksiin antibiotteja. Vitamiineja ja kalkkia luuston vahvistamiseen ja magnesiumia kramppeihin. Kaikesta huolimatta...nämä ovat arkipäivääni, juhlapäivääni...siihen väliin jää sitten tämä elämä, jossa on paljon hyvää. Onhan paljon sairauksia, joihin määrätään lääkkeitä, joita pitää syödä loppuikänsä...ei tämä sen kummenpaa ole.

Kategoria: Valokuvatorstai 18 kommenttia Kommentoi

Kirsi kirjoitti 24.08.2006 - 10:47

Niinpä tietysti, Tarjuska. Pilleri tai pari taitaa olla monen muunkin suomalaisen kämmenellä aamusta toiseen.

Timo kirjoitti 24.08.2006 - 11:02

Tämän viikkoinen aihe olikin muuten aika paljon mahdollistava. Jaksamista ja elämisen iloja noitten kourallisten väliin!

Kangaskasa kirjoitti 24.08.2006 - 11:03

Juuri näin! Olet asian ytimessä sekä kuvassa että kertomuksessasi. Ilman hengen pelastavia lääkkeitä ei myöskään olisi kaikilla elämää. Onneksi olet saanut sellaisia lääkkeitä, että olet olemassa!

hili kirjoitti 24.08.2006 - 11:27

Tuttua on tuo pilleriralli, mutta ennemmin niin kun sairaana. Itsellä kahdet eri lääkkeet verenpaineen takia ja tulehduksiin on antibiootteja jatkuvalla syötöllä=(

Hallatar kirjoitti 24.08.2006 - 11:40

Voih...
Kangaskasa totesi hyvin. Onneksi olet siellä...=)

Liisa kirjoitti 24.08.2006 - 11:44

Samma här. Tuosta tuli mieleen, että olisi voinut kuvata dosetin kämmenellä. Onneksi kuitenkin tuli mieleen tuo pikkumiehen kämmenen kuva, joka ei ole kuin 1,5 kuukauden takaa. Laitoin muuten blogisi linkkilistaani pari päivää sitten.

Tarjuska itse kirjoitti 24.08.2006 - 12:06

Niin aihe oli aika paljon mahdollistava...kivoja oivalluksia löytyi blogeista. Lääkkeet eivät aina ole pahasta, vaan ne voivat olla myös hyvästä.

Kiitos Liisa ja linkitän myös sinut listaani.

Tarjuska itse kirjoitti 24.08.2006 - 12:37

Vielä tuli mieleen, että tuo viime viikon valokuvatorstain kuvakin olisi hyvin sopinut tämän viikon aiheeksi. Samaa ei vaan viitsi toistaa.

Outi kirjoitti 24.08.2006 - 13:56

Kyllä kämmenelle mahtuu mahdottomasti asioita kissasta sammakkoon ja siemenestä lääkekasaan. Mitäpä kaikkea sitä käsillä tuleekaan tehtyä...

Obeesia kirjoitti 24.08.2006 - 14:24

Kuvauksesi pysäytti. Itsellänikin on kolme-neljä eri lääkettä, joita varten hankin viime viikolla dosetin. Pysyy paremmin hallinnassa. Aluksi en suostunut lääkärin ehdotuksiin lääkkeistä; kuvittelin että tahdonvoimallani pärjään. Mutta eihän se niin ole. Lääkkeet on kehitetty avuksi ihmiselle, suorastaan hengenpitimiksi. Minullekin, vaikkei minulla niin dramaattista sairautta ole.

Tarjuska itse kirjoitti 24.08.2006 - 14:47

Obeesia: Tuo dosentti on hyvä keksintö. Tosin en itse viitsi laittaa viikon lääkkeitä siihen kerrallaan. Laitan vain päivän annokseni. Lisäksi kaikkea ei voi dosettiinkaan laittaa, kun niitä ei saa aukaista foliopakkauksistaan. Itse muistan helposti aamulla, jos lääkepurkkia ei näy, että en ole ottanut lääkkeitäni illalla. Harvoin näin käy, mutta se dosentti on hyvä muistin merkki. Ei varmaan muistaisi aina onko tullut otettua, jos suoraan purkista nappaa. Siihen rutinoituu ja ei edes sitten muista syöneensäkään niitä lääkkeitä.

Maurelita kirjoitti 24.08.2006 - 15:05

Kyllä lääketiede tekee ihmeitä ; pitää muistaa tuommoiset kun itse alkaa narisemaan jostain typerästä allergialääkkeestä tms. Isompiakin juttuja on, ja tärkeintä on selvitä. Oma (hieman ontuva) mies muistuttaa siitä joka päivä, ja on upeaa kun näen hänen lähtevän fillarilla töihin.

Jaksamisia !

KUVI kirjoitti 24.08.2006 - 20:55

Ei käy kateeksi annoksesi :(

Saturation kirjoitti 24.08.2006 - 20:58

Sanoit sen Tarjuska itse 'lääkkeet eivät aina ole pahasta, vaan voivat olla myös hyvästä'!
Olet ihailtavan positiivinen ihminen.

SusuPetal kirjoitti 26.08.2006 - 12:47

Pysähdyttävä kuva, ajatuksia antava teksti, kiitos.

Tarjuska itse kirjoitti 27.08.2006 - 23:47

Kiitos Kuvi, Maurelita, Saturation ja Susupetal kommenteistanne. Taas perjantaina tuli lisää droppeja lääkärikäynnillä...ehkä taas helpottaa.

canadian online pharmacy kirjoitti 28.07.2011 - 18:55

Having such a great talent to write you have to be a reporter in BBC.

Bror Bergman kirjoitti 23.09.2011 - 09:20

Ja kuitenkin aina niin positiivinen.
Elämä on ihanaa sano Ville

Nimesi

Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)

Kotisivusi osoite

Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten

Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)

Kommentti

Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivu

"Tule käymään tai mene kotiisi"

Tässä blogissani kerron taideharrastuksestani ja muuta elämästäni. Vaikean maksasairauden jälkeen piti elämä laittaa uusiksi. Tarinoin elinsiirron saaneen arjesta ja harrastuksista. Joskus jopa innostun leipomaankin. Innostun milloin mistäkin kuten käsitöistä. Puutarhassani mökillä viihdyn kesäisin. Välitän tietoa myös muillekin maksasairaudesta ja tietolinkeistä. Haluan samalla kannustaa muita vakavasti sairastuneita, elämä jatkuu kaikesta huolimatta, niin kauan kuin on toivoa. Siitä kannattaa pitää kiinni viimeiseen rippeeseen asti. Mielessä ajatuksena oli taito tuottaa taidetta. Värejä oli iso salkullinen saatuna tuttavalta sekä nippu pensseleitä. Sitten vaan toivoin, että osaisinpa maalata. Työkyvyttömyyden myötä löytyi harrastuspaikka eli taidekerho. Tosin työt eivät ole kovinkaan ammattimaisia, mutta kiva käyttää värejä ja opetella. Kiitos kun kävit blogissani, toivottavasti sait sieltä jotain itsellesi ja mieleesi. Virtuaalikahvia tarjolla vieraskirjassani. Käypä kaffeella! KLIKKAA KUUKAUDEN KOHDALTA NÄHDÄKSESI KAIKKI BLOGIN KUVAT JA TEKSTIT! Tekstiäni ja kuviani ei saa suoranaisesti kopioida, ainakaan ilman lupaa. Kysy lupa ensin. Jos et pääse lähettämään sähköpostia linkin kautta, niin jätä viesti minne voin meilata yhteystietoni.

KAMERA, JOLLA KUVAAN: