Lupasin vielä laittaa vähän juhannustunnelmia näytille. Kaikkea ei tullut kuvattua, mutta kokko piti tietenkin kuvata, sillä ainahan se on erilainen.

Ensin käytiin oman kylän uimarannalla, mutta käännyimme pois, kun siellä näytti olevan ihan "yksityisbileet"  meneillään. Siirryimme naapurikylän rannalle ja siellä oli hulvaton meininki. Oli tunnelmallista haitarimusiikkia ja lauluakin kuului tielle asti. Pellolle oli ajettu kunnon parkkipaikat ja komea juhannuskokko oli rakennettu rantaan. Lisäksi tarjolla oli muurinpohjalettuja, kahvia, pullia sekä arvontaakin. Savumuikkujakin oli saatavilla, joten meininki oli ihan toista kuin oman kylän rannassa.

Tässä vielä pieni liekki, kunnes kokko saatiin kunnolla roihuamaan.

Upea kokko olikin ja kauniissa rantamaisemassa, pellon kupeessa.

Vanha, nostalgisen näköinen polkupyörä oli parkkeerattu kokon lähettyville. Minusta se sopi niin hyvin tuohon maalaisjuhannustunnelmaan.

Osa mökkiläisistä saapui saarista katsomaan juhannuskokkoa. Vanha laituri oli purettu rannalta pois ja sen päätyosa kellui rannikon tuntumassa ja siinä oli jokunen mökkiläinen istuskelemassa ja katsomassa kokkoa vesistöltä käsin. Lauttan perässä oli pieni perämoottori, jotta saivat sitä liikuteltua kaislikon tuntumaan.

Suomalaista kesäidylliä rannalla...koivu, vene ja järvi.

Poistuessamme rannalta, otin vielä kuvan kokosta, pelle tehdyltä parkkipaikalta.

Juhannussauna lämpesi vielä myöhään illalla ja saunoimme vielä puolenyön jälkeen. Juhannuspäivänä olikin vasta juhannustanssien vuoro.

Tansseihin menimme porukalla, vaikka minä ja mieheni vain tanssimme. Tuo paikka on nostalginen tansssipaikka ja itse olen siellä käynyt lähes joka juhannus n. 70-luvun puolesta välistä asti. Siellä tapaa tuttuja kyläläisiä ja moni naapurikylän ihminenkin on tullut tutuksi tanssireissuilla. Oli hauskaa seurata nuorisojoukkoa, joka oli tullut tanssimaan kukkamekoissaan ja hassuissa hatuissaan. Nuoret olivat innokkaasti tanssimassa ja heillä näytti olevan suunnattoman hauskaa. Joillakin tytöillä oli kumisaappaat jaloissa ja toisilla taas kunnon korkokengät. Heissä oli sitä tyyliä.

Nuorisomme lähti mökille jo aikaisemmin, sillä heille tuli aika pitkäksi ja pienet tytöt taisivat väsyä jo istuskelemiseen. Me emme malttaneet lähteä ennen viimeisiä valsseja, joten loppuun asti...maksoi mitä maksoi. Hauskaa oli taas tansseissa ja tuttujakin tuli tavattua. Sunnuntaina sitten lähdimme iltapäivällä kohti kaupunkia ja matkalla nautimme vielä hetken jäätelökesästä ja kauniista illallasta Pulkkilanharjun kupeessa.

Tämä kesäkauppa ei aikaisemmin ole koskaan ollut auki, kun olemme tuleet Sysmän kautta. Nyt kuitenkin ovet olivat seppoisen selällään ja kaupassa oli tarjolla kahvia, pullaa, irtojäätelöä ym. virvokkeita ja ostettavaa. Ihailimme kaunista järvimaisemaan ja pikkutytöistä oli hauskaa heitellä kivenmurikoita järveen.

Mansikkajäätelöä...nammm....

En voinut olla nappaamatta muutamaa kiveä mukaani rannalta. Älkää kertoko kenellekään. En mitään isoja järkäleitä ottanut, vaan muutaman pienen siron hippukiven. Löysin sellaisen sydämenmallisen kiven ja pikku-neiti olisi halunnut välttämättä juuri sen kiven itselleen, jotta olisi saanut heittää sen järveen. En antanut ja meinasi tulla suru siitä.

Tämä majakka (Krisina korjasi: LOISTO) on tullut aiemminkin kuvattua, mutta pitipä se jälleen kerran ottaa kameraan. Se heijasti niin kauniisti tuon järven pintaan.

Juhannus oli jälleen niin herttainen ja kaunis.

Vielä jaksoivat Helsingissäkin juhannusruusut kukkia. Tosin maalla ne olivat vielä nupuillaan. Saas nähdä kukkivatko jo ensi viikolla. Tällainen kesän aloitus tänä vuonna.

Tänään sitten otimmekin ihan työn kannalta. Tyttärentytär tuli mummille avuksi ja pestiin parit ikkunat ja kaksi mökin räsymattoa yhteistuumin. Oikeasti meillä oli diili. Kun tyttö auttaa mummia, niin saa työtä vastaan hieman matkarahaa syksyiselle reissulleen. Eihän minulla ikinä paljon rahaa ole, mutta yritetään säästää jossain muussa. On ne matkat niin tärkeitä noille nuorille, joten voin yrittää "työllistää" 13-vuotiasta, jos muuten ei saa töitä ja jotain sen rahan eteen sitten on hyvä tehdäkin. Arvata vain sattaa, että oliko neiti väsynyt tuon rääkin jälkeen. Tosin yhdessä teimme, mutta ensikertalaiselle homma on tietenkin raskasta. Tulipa pestyä ikkunat ja mies pesi eilen pari ikkunaa, kun otti puheistani vaarin ja yritti ehtiä ennen neitiä. Vähän olin vihainen aamulla kun heräsin hänen lähtiessään töihin ja hän kun ei ollut saanut unta aamutuimaan, niin oli pessyt keittiön ikkunan. Oli harmillista, kun olin tehnyt diilin ja toinen mokaa sen. Lopulta keksin, että kysyn tytöltä, että suostuuko korvikkeeksi pesemään pari mattoani ja tietenkin kysyin, että jaksaako hän? Sanoi jaksavansa, mutta eipä tainnut arvata kuinka rankkaa homma on. Ahkerasti kuitenkin työnsä teki, eikä mitenkään hutiloiden. Ihana apulainen ja hommat tuli tehtyä. Illalla söimme ja herkuttelimme, palkiten vielä itseämme.

Lisäsin vielä tämän mattokuvan, jotta näette että eivät olleet ihan lyhyitä räsymattoja, nämä mökkimattomme. Oli niissä aika kuuraaminen tytölle.