Lähdimme pitkän perjantain aamulla mökille, pitkästä aikaa. Viimeksi olimme mökillä pyhäinpäivänä eli siitä on vierähtänyt jo puolisen vuotta aikaa ja oletimme talven olevan jokseenkin jo takana päin. Tällaiselta siellä näytti pääsiäisenä.

Pihalle päästyämme lunta oli tämän verran. Piti tallata polkua, jotta pääsi sisälle. Alkutöikseni lämmittelin hieman ulkosalla, ennen kuin saimme mökin lämpimäksi. Lapioin polkua mökille ja mies kantoi tavarat sisätiloihin. Kun polku oli lapioitu niin piti hieman leikkiä lumella

Taiteilin tällaisen lumiakan vai olisiko se ennemmin lumilady? Jostain sille piti saada silmät, mutta kiviä ei löytynyt näin lumisella ilmalla ja hiuksetkin olisivat ladyllä mukava asia. Niinpä tein pienen tutkimusmatkan tontilla ja löytyi pari kaljapullon korkkia silmiksi ja kuusenhavuja hiuksiksi. Lakki sisältä päähän ja siin se sitten seisoa nökötti, kunnes iltasella oli romahtanut ja sulanut kasaan.

Pääsiäistunnelmaankin päästiin, kun koristelin hieman pöytää kotoonta tuomin koristein. Löysin kotoonta, kaapista vanhan kirpparilta ostetun pääsiäisliinankin pöydälle.

Pajunkissoja koristelin kotona pöydälle ja nappasin ne mökille mukaani.

Tässä alkupaloja mökkilomastamme. Maanantaina kotiinpäin lähtiessä ei ollut enää ihan näin paljon lunta pihamaallakaan, kuin tullessamme.  Mökillä maistui unikin paremmin kuin kotona konsanaan. Se on varmaan se luonnon rauha ja raitis ilma pihamaalla, joka saa unen tulemaan, eikä kukaan häiritse ikkunan takana tai naapurista kuulu meteliä tai kolinaa. Joka päivä saunottiinkin, vaikka pitikin vesi hakea arkkukaivosta 40 metrin päästä metsäaukolta, jossa on puhdasta, lähdepohjaista vettä. Kohta taas helpottaa, kun saa pumpun vedettyä ja sähköllä pumpattua vettä...tai saisi edes käsinkin pumppaamalla, ettei tarvitsisi kantaa. Nyt oli vielä putki jäässä, joten oli pakko miehen kantaa vesi ylös rinnettä saunaan.